0
Ylipaino on yksi hevosten yleisimmistä ruokinnallisista haasteista.
Lyhyesti
Ylipaino on yksi hevosten yleisimmistä ruokinnallisista haasteista. Moni hevonen elää nykyisin kevyessä harrastekäytössä, mutta saa silti energiaa enemmän kuin kuluttaa. Vaikka rehun riittävyydestä huolehtiminen on tärkeää, liiallinen energiansaanti johtaa helposti painon nousuun. Siksi ylipainoa esiintyy yhä useammalla hevosella ja ponilla.
Lisäksi tiedämme, että joillakin roduilla ja yksilöillä on perinnöllistä taipumusta aineenvaihdunnan haasteisiin, minkä vuoksi ne voivat lihoa muita helpommin samalla ruokinnalla.
Onneksi yhä useampi hevosenomistaja tiedostaa, että ylipaino ei ole pelkästään ulkonäköön liittyvä kysymys, vaan sillä on merkittävä vaikutus hevosen terveyteen ja hyvinvointiin. Liialliset rasvakertymät voivat lisätä nivelten, jänteiden ja kavioiden kuormitusta, heikentää kestävyyttä, alentaa hedelmällisyyttä sekä lisätä vakavien aineenvaihdunta- ja kavio-ongelmien riskiä.
Kun päätös laihdutuskuurin aloittamisesta on tehty, näemme usein, että ruokintaa muutetaan tavalla, joka itse asiassa vaikeuttaa painonpudotusta. Monet hevoset eivät yksinkertaisesti saa oikeaa tasapainoa energian, valkuaisen, kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden välillä.
Sokeri ja tärkkelys ovat olleet jo vuosien ajan hevosten ruokinnan puhutuimpia aiheita. Siihen on myös syynsä.
Tärkkelys on peräisin pääasiassa viljoista, kuten kaurasta, ohrasta ja maissista. Ohutsuolessa tärkkelys hajoaa glukoosiksi, joka imeytyy verenkiertoon ja vaikuttaa sekä verensokeriin että insuliiniin. Ylipainoiselle hevoselle, joka tekee vain kevyttä työtä tai liikkuu korkeintaan ylläpitotasolla, tämä energianlähde on harvoin tarpeellinen.
Sokeria esiintyy luonnostaan lähes kaikissa kasveissa, joten sitä on vaihtelevia määriä myös ruohossa, heinässä, säilöheinässä, juureksissa ja monissa muissa rehuraaka-aineissa. Hevosilla, joilla on aineenvaihduntaan liittyviä haasteita, on tärkeää pitää sokeri- ja insuliinikuormitus mahdollisimman tasaisena.
Haasteena on, että useat hevosenomistajat keskittyvät ensisijaisesti väkirehun sokeri- ja tärkkelyspitoisuuksiin.
Todellisuudessa väkirehu muodostaa hyvin pienen osan hevosen päivittäisestä kokonaisruokinnasta. Suurin osa ravinnosta tulee karkearehusta ja mahdollisesti laitumen ruohosta.
Karkearehun sokeripitoisuus voidaan arvioida luotettavasti vain rehuanalyysin perusteella.
Seuraava esimerkki osoittaa, kuinka suuri ero voi olla:
Karkearehulla A hevonen saa 500 g sokeria päivässä, kun taas karkearehulla B se saa 1 500 g sokeria päivässä.
Ero on 1 kg sokeria joka päivä.
Mutta sokeri on silti vain osa kokonaisuutta.
Kun tavoitteena on painonpudotus, karkearehun energiasisältö on vähintään yhtä tärkeä. Karkearehussa voi olla vähän sokeria mutta silti paljon energiaa. Tällöin energiansaantia usein rajoitetaan karkearehun määrää vähentämällä, mikä on harvoin hevosen ruoansulatuksen ja hyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu.
Hevonen tarvitsee runsaasti kuitua, jotta ruoansulatus toimii hyvin, pureskeluaika säilyy riittävän pitkänä ja nälän sekä turhautumisen todennäköisyys pienenee.
Siksi karkearehun valinnan tulisi aina perustua sekä sokeripitoisuuteen, energiasisältöön, kuidun laatuun että valkuaispitoisuuteen – ei pelkästään yhteen analyysiarvoon.
Toinen yleinen kompastuskivi painonhallinnassa on se, että energiansaantia vähennetään, mutta valkuaisen riittävyys jää huomioimatta.
Monet hevosenomistajat haluavat luonnollisesti vähentää väkirehun määrää laihdutuksen aikana. Tämän vuoksi ruokinta koostuu usein tiivistetystä vitamiini- ja kivennäisvalmisteesta sekä pienestä määrästä kuiturehua, joka helpottaa täydennysravinteen syömistä.
Tämä voi olla erittäin hyvä ratkaisu – mutta vain silloin, jos karkearehu kattaa samalla hevosen koko valkuaistarpeen.
Näin ei kuitenkaan läheskään aina ole.
Viime vuosien analyysit ovat osoittaneet yleisen suuntauksen, jossa karkearehun valkuaispitoisuus on laskenut useilla alueilla Pohjoismaissa, Saksassa ja Englannissa. Myöhään korjattu heinä, jonka tavoitteena on alhaisempi energiapitoisuus, sisältää usein myös vähemmän valkuaista.
Siksi valkuainen on yksi niistä ravintoaineista, joiden saanti jää energiankäyttöä rajoitettaessa helposti liian vähäiseksi.
Samalla ylipainoisella hevosella on itse asiassa tavallista suurempi valkuaisen tarve.
Ylimääräinen paino kuormittaa lihaksia, niveliä ja jänteitä jokaisella askeleella. Kuvittele hevonen, joka kantaa mukanaan 50 kg ylimääräistä painoa. Se vastaa suunnilleen lähes täysikasvuisen sikiön painoa, jota tamma kantaisi mukanaan koko ajan.
Jos hevonen ei samalla saa riittävästi valkuaista, riski lihasmassan menettämisestä rasvan sijaan kasvaa.
Se on epätoivottava kehitys.
Lihaskudos on nimittäin kudos, joka kuluttaa energiaa. Mitä paremmin hevonen säilyttää lihaksensa painonpudotuksen aikana, sitä helpompaa on sekä lisätä liikuntaa että ylläpitää tervettä aineenvaihduntaa.
Näemme usein, että ylipainoiset hevoset ovat samanaikaisesti sekä lihavia että vähälihaksisia.
Monissa tapauksissa runsasvalkuainen täydennysrehu, jonka biologinen arvo on korkea – esimerkiksi Muscle Protein tai Performance Fiber High Protein – voi olla suureksi avuksi. Paras ratkaisu riippuu kuitenkin aina karkearehuanalyysistä ja koko ruokintasuunnitelmasta.
Tämän vuoksi suosittelemme aina karkearehun analysointia.
Kun sokeri, energia, valkuainen ja kivennäisaineet voidaan tasapainottaa todellisten analyysitulosten perusteella, on huomattavasti helpompi laatia ruokintasuunnitelma, jossa hevonen menettää rasvaa mutta säilyttää lihasmassansa.
Kolmas kompastuskivi liittyy laidunnukseen.
Ruoho on hevoselle luontaista ravintoa, mutta ruokintasuunnittelun näkökulmasta sen määrää ja ravintoarvoa on vaikea hallita.
Moni ylipainoisen hevosen omistaja pyrkii rajoittamaan ruohon syöntiä käyttämällä jo lyhyeksi syötyjä tai niukkakasvuisia laitumia. Ajatus on sinänsä looginen, sillä vähäinen kasvusto vaikuttaa helposti turvallisemmalta vaihtoehdolta.
Juuri tässä tehdään kuitenkin klassinen arviointivirhe.
Moni ajattelee:
“Eihän täällä ole enää juuri lainkaan ruohoa.”
Se näyttääkin siltä.
Todellisuudessa vähäinen näkyvä kasvusto voi kertoa myös siitä, että hevoset syövät uuden ruohon jatkuvasti heti sen kasvaessa.
Jopa näennäisesti lähes paljas laidun voi tuottaa yllättävän paljon uutta ruohoa päivittäin, erityisesti kosteina kasvukausina ja hyvissä kasvuolosuhteissa.
Lopputuloksena hevonen saa usein huomattavasti enemmän energiaa ja selvästi enemmän sokeria kuin omistaja arvioi.
Tämä voi hidastaa painonpudotusta tai pysäyttää sen kokonaan, vaikka muu ruokintakokonaisuus olisi suunniteltu huolellisesti.
Yksinkertainen käytännön koe voi havainnollistaa asiaa hyvin.
Kokeile aidata pieni alue laitumesta viikoksi tai kahdeksi. Kun näet, kuinka paljon ruohoa ehtii kasvaa jo lyhyessä ajassa, on helpompi hahmottaa, kuinka paljon hevonen voi todellisuudessa syödä vuorokauden aikana.
On myös hyvä muistaa, että jos hevonen laiduntaa ja käyttää aikaansa ruohon etsimiseen, se löytää yleensä syötävää, vaikka kasvusto näyttäisi ihmisen silmään hyvin niukalta. Tämä voi vaikuttaa energiansaantiin enemmän kuin helposti arvioidaan.
Useimmat painonhallinnan haasteet eivät johdu motivaation puutteesta, vaan siitä, että hevosen todellista energiansaantia ei tunneta riittävän tarkasti.
Karkearehuanalyysi antaa selkeän kuvan energian, sokerin, valkuaisen ja kivennäisaineiden määristä ja mahdollistaa ruokintasuunnitelman laatimisen siten, että hevosen ravinnontarve täyttyy ilman tarpeettomia ylimääräisiä kaloreita.
Näin luodaan parhaat edellytykset terveelliselle painonpudotukselle, jossa hevonen säilyttää lihasmassansa, saa riittävästi kuitua ja voi hyvin koko laihdutusjakson ajan.
Pohditko, miten ylipainoisen hevosen ruokinta kannattaa suunnitella?
St. Hippolytin ruokinta-asiantuntijat auttavat päivittäin hevosenomistajia löytämään oikean tasapainon karkearehun, valkuaisen, energian ja kivennäisaineiden välillä. Voit aina ottaa yhteyttä paikalliseen asiantuntijaasi tai täyttää verkkosivuillamme olevan ruokintasuunnitelmalomakkeen.
Onko haasteena myös laitumen ruohomäärän arviointi? Silloin tallikäynti voi auttaa hahmottamaan tilannetta käytännössä. Käynnin aikana arvioimme hevosen kuntoluokan, karkearehun, laidunolosuhteet ja koko ruokintasuunnitelman, jotta saat vankan perustan terveelliselle ja pitkäjänteiselle painonpudotukselle.
Terveellinen painonpudotus etenee vähitellen. Tavoitteena on vähentää rasvakudosta ilman tarpeetonta lihasmassan menetystä. Siksi laihdutusruokinnan tulee perustua tasapainoiseen kokonaisuuteen: riittävään karkearehuun, laadukkaaseen valkuaiseen, vitamiineihin ja kivennäisaineisiin sekä hevosen tilanteeseen sopivaan liikuntaan. Karkearehun voimakas rajoittaminen tai liian nopea painonpudotus ei ole suositeltavaa.
Useimmiten kyllä. Jos karkearehu sisältää vain vähän valkuaista, laihduttava hevonen voi menettää rasvan lisäksi myös lihasmassaa. Siksi sopiva valkuaistäydennys voi olla tärkeä osa ruokintasuunnitelmaa. Tarve selviää parhaiten karkearehuanalyysin avulla.
Ei välttämättä. Vaikka laidun näyttäisi lähes paljaalta, uutta ruohoa voi kasvaa jatkuvasti, ja hevonen pystyy hyödyntämään sen tehokkaasti. Tällöin energian ja sokerin saanti voi olla selvästi suurempaa kuin laitumen ulkonäön perusteella voisi päätellä. Siksi myös niukkakasvuinen laidun tulee huomioida aina, kun arvioidaan ylipainoisen hevosen ruokintaa ja painonpudotuksen etenemistä.
Maja Mandrup Knudsen on ollut jo vuosien ajan tunnettu ja luotettu neuvonantaja tanskalaisten hevosenomistajien keskuudessa. Hevosiin erikoistuneen maatalousteknologin koulutuksen sekä St. Hippolytillä vietetyn yli vuosikymmenen ansiosta hän on kerryttänyt vankan asiantuntemuksen hevosten ruokinnasta, terveydestä ja hoidosta.
Aiemmassa työssään ruokintaneuvojana Maja on auttanut lukemattomia hevosenomistajia niin päivittäisessä ruokintaneuvonnassa kuin monimutkaisissakin haasteissa, joissa pienillä muutoksilla on ollut suuri merkitys hevosen hyvinvoinnille. Nykyään hän työskentelee markkinoinnin, viestinnän ja tuotekehityksen parissa St. Hippolytillä, missä hän jakaa edelleen kokemustaan ja tietoaan artikkelien, sosiaalisen median ja asiantuntijasisältöjen kautta.
Neuvonta ja tiedon jakaminen ovat Majalle yhä sydämenasia, ja hänen suurin motivaationsa on vaikuttaa myönteisesti niin hevosen kuin omistajankin elämään.
Majalla on pari hevosta, jotka elävät aktiivipihatossa. Hän keskittyy pitämään hevoset mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa: runsaasti hyvää heinää, liikuntaa ja virikkeitä tarjoten.
St. Hippolyt Nordic A/S
Øgelundvej 7, Blåhøj
DK-7330 Brande
CVR: DK 10026725
IBAN: DK6520005365668681
Puh 040 15 44 970
info@hippolyt.fi
