0
Karkearehunäytteen voi ottaa kahdella tavalla: ennen paalausta ja paalauksen jälkeen
Karkearehu on hevosen ruokinnan perusta. Siksi on tärkeää tietää heinän tai säilöheinän energian, valkuaisen, sokerin ja kivennäisaineiden pitoisuudet, jotta ruokinta voidaan suunnitella tarkasti yksittäisen hevosen tarpeiden mukaan. Karkearehuanalyysi on tähän paras työkalu.
Analyysi on kuitenkin vain niin hyvä kuin siitä otettu näyte. Jos näyte ei edusta sitä karkearehua, jota hevonen todella syö, analyysitulos voi olla harhaanjohtava. Siksi oikea näytteenotto on erittäin tärkeää.
Karkearehun ravintoainepitoisuudet voivat vaihdella merkittävästi eri erien, vuosien ja jopa saman pellon paalien välillä. Siksi näytteen tulee edustaa mahdollisimman hyvin koko rehuerää.
Jos käytössä on useita erilaisia karkearehueriä, ne tulisi analysoida erikseen. Tämä koskee esimerkiksi:
Karkearehunäytteen voi ottaa kahdella tavalla:
Heinän ja säilöheinän kohdalla yksinkertaisin ja usein tarkin tapa on ottaa näyte juuri ennen paalausta. Tällöin rehun ravintoarvot ovat tiedossa jo ennen paalien käyttöönottoa.
Edustavan näytteen saamiseksi pellon yli kannattaa kulkea vinottain ja kerätä pieniä osanäytteitä satunnaisesti eri kohdista. Näin näyte kuvastaa koko pellon vaihtelua.
Jos nurmi on karhoilla, materiaalia tulee ottaa koko karhon syvyydeltä eikä pelkästään pinnasta. Karhon pinta on usein kuivempaa, kun taas alempana on yleensä enemmän lehtiä ja kosteampaa materiaalia. Jos näytteet otetaan vain pinnasta, analyysitulos ei välttämättä vastaa koko erän todellista koostumusta.
On syytä huomioida, että säilöntäprosessi kuluttaa sokeria, mikä voi vaikuttaa säilörehun analysoituun sokeripitoisuuteen. Käytännössä suurin osa hevosille tarkoitetusta säilöheinästä on kuitenkin hyvin kuivaa (yleensä yli 70 % kuiva-ainetta), jolloin sokeripitoisuus ei kokemuksemme mukaan laske merkittävästi säilönnän aikana.
Jos näytettä ei ole mahdollista ottaa pellolta, voidaan se ottaa valmiiksi paalatuista paaleista.
Tällöin suositellaan, että:
Tarkin menetelmä on käyttää heinä- tai säilörehuporaa, jolloin näyte saadaan paalin sisältä.
Säilöheinäpaaleissa porausreiät tulee sulkea huolellisesti UV-kestävällä teipillä näytteenoton jälkeen. Tavallinen teippi ei usein kestä riittävän hyvin, jolloin paaliin voi päästä ilmaa.
Näytteenotto kannattaa myös tehdä vasta, kun säilöntäprosessi on päättynyt noin 4–6 viikon kuluttua paalauksesta.
Jos sinulla ei ole käytössäsi rehuporaa, voit silti ottaa käyttökelpoisen ja melko edustavan näytteen.
Hyvä tapa on ottaa pieniä näytteitä ensimmäisistä ruokintaan avattavista paaleista ja säilyttää niitä viileässä tai pakastettuna, kunnes ne voidaan yhdistää yhdeksi kokoomanäytteeksi.
On tärkeää yhdistää materiaalia useista paaleista, jotta saadaan mahdollisimman edustava kuva koko rehu-erän ravintoarvoista.
Pienpaalien kohdalla voidaan avata 5-10 paalia erän koosta riippuen ja ottaa jokaisesta pieni näyte.
Kun näytteitä otetaan käsin avatuista paaleista, tulee toimia varovasti. Kokemuksen mukaan materiaalin vetäminen paalista johtaa usein siihen, että näytteessä on liikaa korsia. Tällöin analyysitulos ei välttämättä vastaa rehun todellista koostumusta.
Näytteet kannattaa myös leikata pienemmiksi paloiksi ennen sekoittamista, jotta niistä saadaan mahdollisimman tasainen ja edustava kokoomanäyte.
Tarvittava määrä riippuu analyysipaketista, mutta yleensä näytettä tarvitaan 200–500 grammaa. Kuivasta heinästä tarvitaan usein enemmän materiaalia, koska se vie enemmän tilaa.
Tärkeintä on:
Säilöheinän kohdalla on erityisen tärkeää välttää lämpöä ja ilman pääsyä näytteeseen, sillä ne voivat muuttaa näytteen ominaisuuksia kuljetuksen aikana.
Näyte tulisi lähettää laboratorioon mahdollisimman pian näytteenoton jälkeen. Jos se ei ole mahdollista heti:
Prosessin helppoutta lisää se, että monet laboratoriot tarjoavat valmiit näytepussit ja palautusmahdollisuuden.
Oikeanlaisen karkearehunäytteen ottaminen vie vain vähän aikaa, mutta sillä voi olla suuri vaikutus ruokintasuunnitelman laatuun. Mitä tarkempi näyte on, sitä parempi perusta sinulla on hevosesi optimaaliseen ruokintaan.
Karkearehuanalyysi ei ole pelkästään ammattitalleille, vaan kaikille, jotka haluavat kehittää hevosen ruokintaa tavoitteellisesti.
Maja Mandrup Knudsen on ollut jo vuosien ajan tunnettu ja luotettu neuvonantaja tanskalaisten hevosenomistajien keskuudessa. Hevosiin erikoistuneen maatalousteknologin koulutuksen sekä St. Hippolytillä vietetyn yli vuosikymmenen ansiosta hän on kerryttänyt vankan asiantuntemuksen hevosten ruokinnasta, terveydestä ja hoidosta.
Aiemmassa työssään ruokintaneuvojana Maja on auttanut lukemattomia hevosenomistajia niin päivittäisessä ruokintaneuvonnassa kuin monimutkaisissakin haasteissa, joissa pienillä muutoksilla on ollut suuri merkitys hevosen hyvinvoinnille. Nykyään hän työskentelee markkinoinnin, viestinnän ja tuotekehityksen parissa St. Hippolytillä, missä hän jakaa edelleen kokemustaan ja tietoaan artikkelien, sosiaalisen median ja asiantuntijasisältöjen kautta.
Neuvonta ja tiedon jakaminen ovat Majalle yhä sydämenasia, ja hänen suurin motivaationsa on vaikuttaa myönteisesti niin hevosen kuin omistajankin elämään.
Majalla on pari hevosta, jotka elävät aktiivipihatossa. Hän keskittyy pitämään hevoset mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa: runsaasti hyvää heinää, liikuntaa ja virikkeitä tarjoten.
St. Hippolyt Nordic A/S
Øgelundvej 7, Blåhøj
DK-7330 Brande
CVR: DK 10026725
IBAN: DK6520005365668681
Puh 040 15 44 970
info@hippolyt.fi
