0
– ja annat sille parhaan mahdollisen alun elämään
Kun varsa jää ilman emää – tamman kuoleman, hylkäämisen tai maidontuotannon puutteen vuoksi – omistaja joutuu nopeasti sekä henkisesti raskaaseen että käytännössä vaativaan tilanteeseen. Emätön varsa menettää samalla ravinnon lisäksi tärkeän biologisen tukijärjestelmän: ternimaidon, lämmön, turvan sekä käyttäytymisen ja sosiaalisen oppimisen perustan. Siksi emättömän varsan ruokinta ei ole vain maitomäärien hallintaa, vaan koko varsan selviytymisen ja kehityksen tukemista.
Näissä tilanteissa suosittelemme tiivistä yhteistyötä kokeneen eläinlääkärin kanssa.
Näitä käsitellään tarkemmin blogitekstin myöhemmissä osioissa:
Varsa voi jäädä emättömäksi missä iässä tahansa, mutta jos tamma kuolee varsomisen yhteydessä, ternimaidon saanti on ehdoton ensisijaisuus.
Tällöin varsan akuutein haaste ei ole energian puute, vaan suoja infektioita vastaan. Varsat syntyvät ilman vasta-aineita ja siten ilman toimivaa immuunijärjestelmää – ne ovat täysin riippuvaisia ternimaidon kautta saamistaan immunoglobuliineista. Siksi ternimaidon saanti on varmistettava välittömästi. Imeytyminen on tehokkainta ensimmäisten tuntien aikana, ja viimeistään 48 tunnin kuluttua suolen limakalvo sulkeutuu niin, ettei vasta-aineita enää siirry elimistöön.
Jos tamma on yhä paikalla, ternimaitoa kannattaa lypsää, vaikka se ei hyväksyisi varsaa. Ternimaitoa voidaan saada myös toiselta tammalta – samana päivänä varsonut on paras vaihtoehto – tai käyttää eläinlääkärin kanssa sovittua ternimaitovalmistetta. Kokeneet kasvattajat pakastavat ternimaitoa etukäteen hätätilanteita varten.
Tärkeintä on, ettei emättömän varsan tilanteessa jäädä odottamaan. Nopea toiminta vaikuttaa suoraan varsan selviytymiseen.
Jos olet epävarma, onko varsa saanut riittävästi ternimaitoa, eläinlääkäri voi varmistaa asian verinäytteellä mittaamalla vasta-ainepitoisuuden.
Ternimaidon jälkeen seuraava kysymys kuuluu:
millä varsa elää ensimmäiset elinkuukautensa?
Käytännössä vaihtoehtoja on yleensä kolme:
Biologisesti paras vaihtoehto on imettäjä-tamma, mutta se ei aina ole käytännössä mahdollinen. Silloin turvaudutaan toisen tamman maitoon tai maidonkorvikkeeseen. Oikein toteutettuna maidonkorvikkeella kasvattaminen toimii hyvin – edellytyksenä on hyvä hygienia, johdonmukaiset ruokintarutiinit ja varsan voinnin järjestelmällinen seuranta.
Varsalle tarkoitettu maidonkorvike ei ole pelkkää maitojauhetta, vaan se on suunniteltu vastaamaan nopeasti kasvavan varsan ruoansulatuksen ja ravintotarpeiden erityisvaatimuksia. Laadukas korvike sisältää oikeassa suhteessa aminohappoja, rasvaa, kivennäisiä ja energiaa. Siksi tulee käyttää nimenomaan varsoille kehitettyä maidonkorviketta – ei vasikanmaitoa tai kotitekoisia seoksia, jotka eivät täytä varsan ravitsemuksellisia tarpeita
Hyvä maidonkorvike emättömälle varsalle sisältää:
Jos varsalle tarkoitettua maidonkorviketta ei ole saatavilla, lehmänmaitoa voidaan käyttää tilapäisesti lisäämällä siihen 20 g dekstroosia litraa kohti. Paras ratkaisu olisi kuitenkin hyvin koostettu, varsoille suunniteltu maidonkorvike.
Emättömien varsojen haasteena on niiden luontainen tarve juoda pieniä määriä hyvin usein. Ihmisen ruokkiessa annokset jäävät helposti harvemmiksi ja suuremmiksi, mikä lisää riskiä ulosteen muutoksiin, vatsavaivoihin sekä neste- ja energiatasapainon heilahteluihin. Siksi ruokinta on suunniteltava niin, että varsa saa pieniä annoksia useita kertoja päivässä, erityisesti alkuvaiheessa.
Ensimmäisten viikkojen aikana ruokintaa tulee ajatella jatkuvana ravinnon saantina, ei selkeinä aterioina. Varsan ruoansulatus on sopeutunut tiheään imemiseen, ja suuret maitomäärät kerralla kuormittavat sitä. Tilanne muistuttaa aikuisen hevosen ruokintaa: paras hyvinvointi saavutetaan, kun ravintoa on tarjolla tasaisesti ilman pitkiä taukoja.
Tämä tarkoittaa, että emättömän varsan kasvattaminen on intensiivinen tehtävä, erityisesti kun varsa on vain muutaman päivän ikäinen. Tällöin ruokinta tapahtuu noin kahden tunnin välein ympäri vuorokauden. Yöruokinnat, välineiden puhdistus ja jatkuva seuranta vievät aikaa, joten tarvitaan arkeen sopiva ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma.
Hyvä perusperiaate on: mieluummin hieman liian usein kuin liian paljon kerralla. Ruokintasuunnitelmasta riippumatta varsan vointia tulee seurata tarkasti. Keskeisiä mittareita ovat ulosteen koostumus, vatsan tila, ruokahalu, energisyys ja painon kehitys.
| Varsan ikä | Tunnit ruokintojen välillä |
| 1-6 päivää | 2 |
| 7-14 päivää | 3 |
| 15 päivästä 5. viikkoon | 4 |
Yöllä ruokintaväli voi olla hieman pidempi.
| Varsan ikä | % kehonpainosta maidon määränä |
| 1 päivä | 15 % |
| 2 päivä | 22-23 % |
| 7 päivää ja vanhemmat | 25 % |
Kun emätöntä varsaa ruokitaan pullolla tai sangosta, tartuntariski kasvaa merkittävästi. Maitojäämät muodostavat erinomaisen kasvualustan bakteereille, ja emättömät varsat ovat erityisen alttiita infektioille – etenkin silloin, jos ternimaidon saanti on ollut puutteellista ja vastustuskyky heikompi.
Siksi sekoitukseen, säilytykseen ja puhdistukseen liittyvien rutiinien on oltava johdonmukaisia. Kyse ei ole liiallisesta varovaisuudesta, vaan ammattimaisesta toimintatavasta. Tämä on yksi syy siihen, miksi emättömät varsat ovat usein vaativampia hoitaa, vaikka ne saattavat alkuun vaikuttaa vahvoilta ja elinvoimaisilta.
Lisäksi on suositeltavaa opettaa varsa juomaan maidonkorviketta sangosta tai kulhosta pullon sijaan. Astiat on helpompi pitää puhtaana, mikä vähentää infektioriskiä.
Emätön varsa voi jäädä jälkeen huomaamatta. Siksi sen kehitystä on seurattava tarkasti:
Ulosteen koostumuksen muutokset ovat yleisiä maidonkorvikkeella kasvatettaessa. Taustalla ovat usein liian suuret annokset, liian vahva seos tai liian nopeat muutokset ruokinnassa.
Jos varsa muuttuu apaattiseksi, lakkaa juomasta, saa kuumetta tai vaikuttaa muuten sairaalta, ota välittömästi yhteyttä eläinlääkäriin. Nuoren varsan tila voi heikentyä nopeasti.
Vaikka maito on ensimmäisten viikkojen ajan varsan pääasiallinen ravinnonlähde, useimmat varsat alkavat luontaisesti maistella kiinteää rehua varhain. Tämä on eduksi, sillä se tukee ruoansulatuksen kehittymistä ja valmistaa varsaa siirtymään karkearehuun ja väkirehuun.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että varsan ruoansulatus on vielä kehittymässä: se ei pysty käsittelemään suuria määriä kerralla, ja siksi rehun laatu on selvästi tärkeämpää kuin määrä.
Tarjottavan väkirehun tulee olla:
Tavoitteena ei ole varsan lihottaminen, vaan terve ja tasapainoinen kasvu. Tämä on ratkaisevan tärkeää, sillä varhaisvaiheen epätasapainot voivat vaikuttaa luiden, jänteiden ja nivelten kehitykseen pitkälle aikuisikään.
Lue lisää aiheesta täältä:
Siksi on tärkeää, että ruokit nuorta varsaa!
Maidosta vieroitukselle ei ole yhtä tarkkaa ajankohtaa, vaan kyse on asteittaisesta siirtymästä. Monet emättömät varsat vähentävät maidon tarvettaan luonnostaan sitä mukaa, kun ne alkavat syödä säännöllisesti väkirehua ja voivat muuten hyvin. Siirtymän tulee kuitenkin olla hallittu, jotta paino pysyy vakaana ja stressi minimoidaan
Varsat sopeutuvat vieroitukseen eri tahtiin.
Siihen vaikuttavat muun muassa:
Emättömyys tekee vieroituksesta usein monimutkaisemman, koska varsa ei menetä vain maitoa, vaan myös tärkeän turvallisuuden lähteen. Siksi on hyödyllistä, että varsa saa olla rauhallisen lajitoverin seurassa, eikä kasva siten, että ihmiset muodostavat sen ensisijaisen “lauman”.
St. Hippolyt Nordicilla näemme usein, että emättömistä varsoista tulee joko poikkeuksellisen ihmiskeskeisiä tai herkempiä stressille, koska niiltä puuttuu tamman tarjoama luonnollinen opetus elämän alkuvaiheessa. Emättömillä varsoilla haasteet eivät rajoitu ravitsemukseen, vaan ne koskevat myös kehitystä ja käyttäytymistä – siksi sosiaalistaminen on olennainen osa hoitoa.
Pulloruokinta ja tiivis käsittely voivat helposti tehdä varsasta “lemmikin”. Pitkällä aikavälillä varsan tärkein tarve on oppia olemaan hevonen: harjoitella kunnioittavaa vuorovaikutusta, omaksua rauhallisia rutiineja ja saada mahdollisuus peilata käyttäytymistään muihin hevosiin.
Emättömän varsan kasvattaminen on mahdollista, mutta se vaatii johdonmukaisen suunnitelman.
Siksi suosittelemme, että laadit mahdollisimman pian eläinlääkärin ja neuvonantajasi kanssa toteuttamiskelpoisen suunnitelman, jossa huomioidaan:
Oikeilla toimenpiteillä emättömät varsat voivat kehittyä täysin normaalisti ja kasvaa hyvinvoiviksi, terveiksi hevosiksi. Onnistuminen edellyttää kuitenkin sekä biologisten tarpeiden huomioimista että arjen käytännön järjestelyjä – ja ennen kaikkea sitä, että poikkeamiin reagoidaan varhaisessa vaiheessa.
Jos tarvitset neuvontaa tällaisessa tilanteessa, ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaasi!
https://madbarn.com/orphan-foals/
Nanna Luthersson: Den store foderbog
https://www.netdyredoktor.dk/hest/tema/def/det-moderloese-foel/
https://www.ridehesten.com/Files/News/File/71568683-e5ac-4824-ae15-dd17a6dcda85.pdf
St. Hippolyt Nordic A/S
Øgelundvej 7, Blåhøj
DK-7330 Brande
CVR: DK 10026725
IBAN: DK6520005365668681
Puh 040 15 44 970
info@hippolyt.fi
