Unelmavarsa on tullut maailmaan. Varsominen on jo ohi, maidontuotanto jatkuu ja varsa juo hyvin. Ensimmäiset viikot ovat sujuneet hyvin – ja mitä nyt?
Milloin varsa tulisi ruokkia?
Mikä on tärkeää ja kuinka paljon rehua varsalla pitäisi olla tamman maidon lisäksi? Nämä kysymykset syntyvät monille ihmisille tällä hetkellä.
Varsan luut ovat saavuttaneet noin 80% mineralisaatiostaan ensimmäisen vuoden aikana, ja luut eivät ole täysin kehittyneet ennen kuin hevonen on 6-7-vuotias! Varsa on saavuttanut 65% aikuispainostaan vuoden ikään mennessä ja jopa 90% korkeudestaan.
Hevosen vuohisluut kasvavat 8 kuukauden ikään asti, kun taas putkiluiden kasvu pysähtyy varsan 2. elinvuotena. Varsan koodiluiden pituus on ratkaiseva jousen ja jalan joustavuuden kannalta, joka tulee liikkeen aikana myöhemmin elämässä.
Ja on niin, että luut lakkaavat kasvamasta sitä myöhemmin hevosen elämässä, kun mitä ylemmäs hevosen luustossa mennään.
Koska varsa kasvaa niin nopeasti ja kehittyy niin paljon ensimmäisenä vuonna, on erittäin tärkeää keskittyä ruokintaan, koska muuten se voi johtaa kasvuhäiriöihin, jotka voivat johtaa huonoihin niveliin, geneettisen potentiaalin vähäisempään hyödyntämiseen ja huonoon kasvuun. Tämä on erityisen selvää, jos varsa ei saa tasapainoista proteiini- ja mineraalirehua elämän alkukuukausina.
Siksi sinun täytyy luultavasti ottaa varsarehu käyttöön aikaisemmin kuin luulet. Tamman maidosta löytyy yleensä varsalle vain proteiinia, energiaa, kalsiumia, fosforia ja sokereita, joissa erityisesti hivenaineiden pitoisuus on melko alhainen. Tamman elimistö on niin taitavasti suunniteltu, että se varastoi hivenaineita varsan maksaan tiineyden viimeisen osan aikana, niin että varsalla on varasto ensimmäisten 3 elinkuukauden ajan – ainakin, jos tamma saa hivenaineita tarpeeksi tiineyden aikana!
Tämä tarkoittaa, että varsan on täytynyt oppia syömään omaa rehuaan ennen kuin se on 3 kuukauden ikäinen. Tämä varmistaa tärkeiden hivenaineiden, kuten sinkin ja kuparin, saannin, joita käytetään varsan nivelten kehittämiseen ja suoliston hyvään kehitykseen.
Kupari on välttämätön sekä kollageenin että elastiinin synteesille, ja sinkillä on rooli entsyymiprosesseissa luukudoksen rakentamisen ympärillä. Palaamme kollageeniin myöhemmin.
Kun varsat ovat 2-3 viikon ikäisiä, useimmat alkavat osoittaa kiinnostusta väkirehuruokintaan. Varsa haluaa jäljitellä sitä, mitä äiti tekee, ja jo täällä on järkevää tarjota varsalle oma osa rehusta omassa ämpärissään. Aluksi se on vain kourallinen tai kaksi, mutta kun varsa täyttää 3 kuukautta, sen on täytynyt oppia syömään varsarehua saadakseen tarpeeksi mineraaleja.
Samalla varsa saa syödä ruohoa ja karkearehua heinän muodossa hyvin varhaisessa vaiheessa, jotta suolisto kehittyy oikein. Ensimmäisten kuukausien aikana karkearehun käyttö ei ole suurta, mutta saannin hidas aloittaminen on tärkeää suolistojärjestelmän kehitykselle.
Voit lukea lisää nuoren varsan suoliston oikeasta kehityksestä tästä blogikirjoituksesta!
Noin 2-3 kuukauden kuluttua tamman maidontuotanto vähenee melko luonnollisesti, ja varsa tulee siten yhä riippuvaisemmaksi rehusta ja karkearehun ravinnepitoisuudesta. Erityisesti proteiini on ratkaisevan tärkeää varsan kasvulle.
Proteiini on tärkeä varsan lihasten, sidekudoksen, jänteiden ja luiden rakentamisessa.
Ruokinta ei voi vaikuttaa lihaskuitujen määrään, se määritetään geneettisesti tamman tiineyden aikana.
Proteiini koostuu monista erilaisista aminohapoista, jotka kootaan pitkiksi ketjuiksi proteiiniksi.
Lyhyempiä aminohappoketjuja kutsutaan peptideiksi ja erityisesti kollageenipeptidit ovat varsalle tärkeitä. Noin 30% luuston luumassasta koostuu mineraalien kalsiumin, fosforin ja magnesiumin lisäksi kollageenista. Kollageeni on erityisen tärkeä jänteiden ja nivelsiteiden vakaudelle ja joustavuudelle sekä nivelruston iskuja vaimentavalle toiminnalle.
4 kuukauden ikäinen lämminverinen varsa tarvitsee noin 670 g sulavaa raakavalkuaista päivässä. Se vaatii oikean ruokintasuunnitelman!
On myös tärkeää, että varsan kokonaisruokavalio ei sisällä suuria määriä tärkkelystä puhtaasta viljasta. Tärkkelys voi vaikuttaa hevosen hormonitasapainoon ja lisätä kasvuhormonien tuotantoa, mikä lisää varsan kasvuhäiriöiden riskiä.
Mutta miten valitset rehun varsoillesi?
St. Hippolytin valikoimassa on kaksi erilaista varsatuotetta. NaturMüsli Foal Vitality ja Fohlengold.
Molemmat tuotteet on kehitetty suoraan varsoille ja nuorille hevosille, ja niissä on otettu huomioon niiden erityistarpeet.
On tärkeää korostaa, että imettävän tamman ja nuoren varsan tarpeiden välillä on ero, ja siksi St. Hippolyt on kehittänyt tuotteita molemmille voidakseen kattaa molempien osapuolten tarpeet. Joskus varsan on kuitenkin helpompi saada mitä tamma saa, varsinkin oppimisvaiheessa, mutta varsa on helppo opettaa syömään omaa rehuaan sekoittamalla alussa vähän tamman ja varsan rehua keskenään.
NaturMüsli Foal Vitality on erittäin tiivistetty tuote, joten pieni päivittäinen käyttömäärä vastaa kasvuun tarvittavien mineraalien saannista. Samalla keskitytään alhaiseen sokeriin / tärkkelykseen ja korkeaan kuitupitoisuuteen. Valkuaispitoisuus on kohtalaisella tasolla 15 % raakavalkuaista, ja päivittäisellä pienellä määrällä kokonaisruokinta riippuu siitä, saako varsa riittävästi proteiinia karkearehusta.
Fohlengoldia on annettava hieman suurempi määrä, ja siksi se on hyvä niille varsoille, joilla on vaikeuksia saada tarpeeksi kaloreita karkearehusta ja tamman maidosta. Valkuaispitoisuus on kohtalainen, 15 % raakavalkuaista, ja hieman suuremmalla päivittäisellä määrällä kuin NaturMüsli Foal Vitality, varsa saa ruokintaan enemmän proteiinia, joten se ei ole samassa määrin riippuvainen sen saamisesta karkearehusta.
Molemmat tuotteet keskittyvät varsan suoliston toiminnan oikeaan kehitykseen, sillä niihin on lisätty myös useita yrttejä. Mineraalipitoisuudessa on kiinnitetty erityistä huomiota sinkki-, kupari-, kalsium- ja fosforimineraalien määrään ja suhteeseen, jotta varsa kasvaa oikein.
Oletko epävarma siitä, mikä tuote sopii varsaasi?
Ota rohkeasti yhteyttä ammattitaitoiseen ja pätevään neuvontatiimiimme.
Voit joko ottaa yhteyttä suoraan yksittäiseen konsulttiin tai täyttää ruokintasuunnitelmalomakkeemme verkkosivustolla.
Lähteet
National Research Council (NRC). 2007. Nutrient Requirements of Horses, 6th ed. Washington, DC: National Academy Press.
Ott, E.A., Asquith, R. L., Feaster, J.P. et al., 1979. Influence of Protein Level and Quality on the Growth and Development of Yearling Foals. J. Anim. Sci.
Equine Applied and Clinical Nutrition, 2013
Den store foderbog, 2004
