0 0,00
0 0,00
Tilaukset lähetetään maanantaina ja torstaina.
Ilmainen toimitus yli 800 kg painaville ostoksille
Turvallinen maksu luottokortilla

Se on tasapainoinen perusrehusuunnitelma, joka tuottaa hyviä tuloksia!

Uskomme, että ainoa tapa saavuttaa hyvä tulos on tasapainoinen ruokinta yhdistettynä lajinmukaiseen hoitoon ja hyvään, järkevään koulutukseen, joka on sovitettu hevosen yksilölliseen tasoon sekä fyysisesti, henkisesti että psyykkisesti.

Optimaalisesti ruokintasuunnitelma on tasapainotettu karkearehuanalyysin ja kivennäisanalyysin perusteella.

Sekä sinä että me haluamme nähdä onnellisia hevosia, joilla on pilke silmäkulmassa, jotka liikkuvat tarmokkaasti laitumilla, joilla on kiiltävä karvapeitte, vahvat kavioit, kaunis, oikeanlainen rakenne ja hyvä lihaskunto.

Tämän hevosen kuva sisältää ihanteen.

Tämä on hevonen, joka on valmis täyttämään minkä tahansa tehtävän, jonka sille asetat. Olipa kyse sitten kenttä-, este-, koulu-, raviurheilu- tai mistä tahansa muusta tehtävästä, hyvään lopputulokseen vaaditaan aina huolellista työtä.

Uskomme, että ainoa tapa saavuttaa hyvä tulos on tasapainoinen ruokinta yhdistettynä lajinmukaiseen hoitoon ja hyvään, järkevään koulutukseen, joka on sovitettu hevosen yksilölliseen tasoon sekä fyysisesti, henkisesti että psyykkisesti.

Yksittäisen hevosen tasapainoiseen ruokintasuunnitelmaan kuuluu useita osatekijöitä, jotka käymme tässä läpi:

 

Hevosen ikä

Hevosen ikä vaikuttaa hevosen ruokavalioon, sillä hevonen tarvitsee erilaisia määriä ravintoaineita riippuen siitä, onko se kasvava, aikuinen vai seniorihevonen.

Esimerkiksi 500 kg painava aikuinen hevonen tarvitsee 20 g kalsiumia päivässä, kun taas kasvava hevonen, joka saavuttaa 500 kg:n painon täysikasvuisena, tarvitsee kaksinkertaisen määrän kalsiumia, vaikka se 6 kuukauden ikäisenä painaisi vain 215 kg!

Tämä ero koskee monia ravintoaineita. Mutta joitakin ravintoaineita nuori hevonen tarvitsee vähemmän.

Siksi nuorille hevosille on kehitetty erityisesti niille sopivia rehutuotteita.

 

Hevosen rotu

Hevosen rotu on erityisen tärkeä määriteltäessä, kuinka paljon energiaa kukin hevonen tarvitsee ylläpitääkseen kunnon.

Yleisesti tiedetään, että esimerkiksi islanninhevoset ja vuonohevoset tarvitsevat vähemmän energiaa kunnollisen kuntoluokan saavuttamiseen kuin lämminveriset hevoset, vaikka hevosten koossa onkin eroa. Itse asiassa täysiveriset tarvitsevat enemmän energiaa kuin lämminveriset.

Jos alkuperäisrodut, kuten islanninhevonen ja vuonohevonen, lämminverihevonen ja täysiverinen hevonen, painavat kaikki 500 kg, niiden energiantarve on seuraava:

Alkuperäisrotuinen: 42 MJ ME/vrk.
Lämminverihevonen: 55 MJ ME/vrk.
Täysiverinen hevonen: 68 MJ ME/vrk.

Kokemuksemme osoittaa myös, että alkuperäisroduilla, erityisesti niillä, joilla on runsas karvapeite, saattaa olla suurempi tarve tietyille kivennäisaineille, jopa suurempi kuin lämminveristen hevosten tarve. Ja juuri tämän mukaan ruokintasuunnitelma tulisi tasapainottaa.

 

Hevosen paino

Hevosen paino on tietenkin myös tärkeä. Täysikasvuisen ja huolletun 200 kg painavan ponin tarve kaikille ravintoaineille on selvästi pienempi kuin 600 kg painavan hevosen.

Mutta kun puhutaan painosta, on tärkeää puhua myös hevosen kunnosta.

Hevonen voi painaa 600 kg, mutta sen pitäisi painaa 500 kg, mikä tarkoittaa, että hevosen on ylipainoinen.

Periaatteessa ylipainoinen hevonen ei tarvitse enempää ravintoaineita kuin normaalipainoinen hevonen. Ylipainoisella hevosella ei ole enempää lihassoluja, aivosoluja tai immuunisoluja kuin normaalipainoisella hevosella. Sillä on ainoastaan enemmän ja suurempia rasvasoluja, eikä niiden kasvua pidä tukea, koska emme toivo hevosen lihoavan entisestään. Siksi on tärkeää, että hevosen energian saanti mukautetaan hevosen optimaalisen painon eikä sen nykyisen painon mukaan.

On kuitenkin kyseenalaista, voiko lisääntynyt paino ja siten elimistöön kohdistuva rasitus aiheuttaa sen, että hevonen tarvitsee ylimääräisiä ravintoaineita samalla tavalla kuin jos se varsoisi. Lisääntynyt paino rasittaa lihaksia, jänteitä ja niveliä samalla tavalla kuin tiineys.

Samalla tiedämme tutkimusten perusteella, että ylipainoisilla hevosilla insuliiniaineenvaihdunta on epätasapainossa ja elimistön matala-asteinentulehdus on lisääntynyt, jolloin ne saattavat tarvita enemmän sinkkiä ja antioksidantteja mitä oletamme.

Hevosen paino vaikuttaa siis hevosen ruokavalioon monin tavoin. On tärkeää ruokkia hevonen optimaalisen painon mukaan, jotta vältytään yli- tai aliruokinnalta. Toisaalta on taas otettava huomioon laihan tai lihavan hevosen lisääntyneet ravintoainetarpeet etenkin hivenaineisssa ja antioksidanteissa.

 

Hevosen käyttö

Jos hevonen on vain joutilaana ja kävelee epäsäännöllisesti välillä kevyesti, hevosen ravinnontarve katsotaan olevan ylläpitoa.

Jos kuitenkin alat hevosesi kanssa työskentelemään suuremmilla tehoilla ja säännöllisemmin ravia ja laukkaa sekä erityisesti ravihevosilla pidempiä harjoitusjaksoja, työmäärä kasvaa ja hevosen ravinnontarve muuttuu.

Se tarvitsee lähes kaikkia hevosen tarvitsemia ravintoaineita suuremmassa määrässä. Energiaa, proteiinia, lysiiniä, vitamiineja ja kivennäisaineita. Esimerkiksi jodin ja kuparin tarve ei kuitenkaan ole yhtä suuri kuin muiden kivennäisaineiden.

 

Hevosen ravitsemustila

Ravitsemus on mielenkiintoinen työkalu, jota voidaan käyttää suunniteltaessa tasapainoista ruokintasuunnitelmaa yksittäiselle hevoselle.
Hevosen ravitsemstila kertoo hevosen rehun saannista ja aineenvaihdunnasta sekä siitä, miten se vaikuttaa hevoseen kokonaisvaltaisesti, mukaan lukien hevosen kuntoluokka, ulkonäkö, luonne ja suorituskyky.

 

Tämä taulukko on hyvä lähtökohta hevosesi ravitsemustilan arvioimiseksi:

Tästä kuvasta voidaan lukea, miten hevosen nykyinen ruokintasuunnitelma vaikuttaa hevoseen, ja näin ollen päivitetty ruokintasuunnitelma voidaan tasapainottaa ravitsemustilan perusteella, jotta lopputulos olisi vielä parempi!

 

Hevosen karkearehun saanti

Nyt on vuorossa yksi hevosen tasapainoisen ja hyvin toimivan ruokintasuunnitelman tärkeimmistä osatekijöistä. Karkearehu. Edellä mainitut osatekijät perustuvat hevosen tarpeisiin, ja käytetyn rehun olisi pyrittävä täyttämään nämä tarpeet.

Nykyaikaisen hevosen ruokavaliossa karkearehun osuus on usein yli 90 prosenttia kokonaisruokavaliosta. Siksi on niin tärkeää tuntea rehun koostumus, jotta kaikki edellä kuvatut tarpeet ja tekijät voidaan tasapainottaa ja jotta ruokintasuunnitelma voi onnistua.

Onneksi karkearehuanalyysi on yhä useammin saatavilla säilörehusta tai heinästä. Ainakin analyysi, josta käy ilmi energia-, valkuais-, sokeri- ja kuitupitoisuus.
Karkearehun kivennäisainepitoisuus on kuitenkin laskussa, ja siksi olisi entistäkin tärkeämpää, että myös tällainen analyysi olisi saatavilla. Tällöin yksittäiselle hevoselle laadittu tasapainoinen ruokintasuunnitelma, antaa todenmukaisemman tuloksen.

Ruokinnan sisältö riippuu kuitenkin myös hevosen syömän karkearehun määrästä. Monet hyvät rehunkäyttäjät saavat riittävästi tai jopa liikaa energiaa suositellusta karkearehun määrästä, joka on vähintään 1,5 kg kuiva-ainetta 100 elokg:n kohti.

Siksi toivomme sinua punnitsevan päivittäiset heinä määrät erittäin tarkasti, vapaata heinää syövien hevosten annosta on haastava mitata. Liian paljolla tai liian vähällä annostuksella voi olla kohtalokkaita seurauksia hevosellesi. Samalla määrät ovat välttämättömiä, jotta voimme auttaa sinua laskemaan tasapainoisen ja onnistuneen ruokintasuunnitelman hevosellesi.

Jos tarvitset apua hevosesi ruokintasuunnitelman laatimisessa, ota meihin suoraan yhteyttä tai täytä verkkosivuillamme oleva ruokintasuunnitelmalomake, niin otamme sinuun yhteyttä viikon kuluessa. Palvelumme on maksutonta ja sitoumuksetonta.

 

Lähde

Equine Applied and Clinical Nutrition, 2013.

 

Del denne artikel:
Facebook
Twitter
LinkedIn
Email

Sisällysluettelo

Relaterede indlæg
Ostoskori
Your cart is emptyTilbage til shop
Hae tuotetta tai artikkelia
Hippolyt logo
Jälleenmyyjän kirjautuminen

Kirjaudu sisään alla olevilla kirjautumistiedoillasi

Onko ongelmia? Ota yhteyttä