0
Hiilihydraatteihin kuuluvat kuidut, sokerit ja tärkkelys.
Sokeria ja tärkkelystä esiintyy luonnostaan hevosen rehuissa.
Niiden saanti ei lähtökohtaisesti ole ongelma, mutta arvioinnissa tulee huomioida pitoisuuden lisäksi syötettävä määrä, aterian koko, koko ruokinnan koostumus ja hevosen yksilölliset tarpeet. Pelkkä prosenttipitoisuus kertoo vain osan kokonaisuudesta.
Siksi sokerin ja tärkkelyksen saantia kannattaa tarkastella grammoina sekä ateriaa että koko päivää kohti.
Hiilihydraatteihin kuuluvat kuidut, sokerit ja tärkkelys. Kuidut fermentoituvat pääasiassa umpi- ja paksusuolessa mikrobien vaikutuksesta. Sokerit ja tärkkelys puolestaan pilkkoutuvat pääasiassa ohutsuolessa imeytyviksi yksinkertaisiksi sokereiksi, jotka vaikuttavat verensokeriin ja insuliinin eritykseen. Glukoosia käytetään energiaksi tai varastoidaan glykogeenina maksaan ja lihaksiin.
Suomalaisissa karkearehuanalyyseissä ilmoitetaan tavallisesti sokeri ja mahdollisesti myös tärkkelys erillisinä arvoina.
Ulkomaisissa analyyseissä ja tutkimuksissa voi esiintyä myös lyhenteitä ESC, WSC ja NSC:
Nämä arvot eivät välttämättä vastaa suomalaisessa analyysissä ilmoitettua sokeriarvoa. Eri analyysituloksia vertailtaessa tulee tarkistaa käytetty analyysimenetelmä sekä se, onko tulos ilmoitettu kuiva-aineesta vai rehusta sellaisenaan. Tarvittaessa autamme eri karkearehuanalyysien tulkinnassa ja vertailussa.
Kasvit muodostavat sokeria yhteyttämisen eli fotosynteesin avulla ja käyttävät sitä kasvuunsa olosuhteiden ollessa suotuisat. Ruohon ja karkearehun sokeripitoisuuteen vaikuttavat muun muassa kasvilaji, kasvin kehitysaste, lämpötila, auringonvalo, kasvuolosuhteet ja vuorokaudenaika. Sokeripitoisuutta ei siksi voida arvioida luotettavasti rehun värin, tuoksun tai karkeuden perusteella. Paras lähtökohta sen arviointiin on edustavasta näytteestä tehty karkearehuanalyysi.
Prosentteina ilmoitettu sokeripitoisuus tulee aina suhteuttaa syötettävään määrään. Jos karkearehun kuiva-aineessa on 10 % sokeria, yksi kilogramma kuiva-ainetta sisältää 100 grammaa sokeria. Kun hevonen syö karkearehua useita kiloja päivässä, sokerin kokonaissaanti voi olla huomattava, vaikka prosenttipitoisuus vaikuttaisi ensi silmäyksellä kohtalaiselta.
Karkearehun sokeripitoisuudelle ei ole yhtä yhteistä virallista luokitusasteikkoa. Mahdollista luokitusta voidaan käyttää suuntaa antavana apuna, kun tulos on ilmoitettu prosentteina kuiva-aineesta.
| Karkearehun sokeripitoisuus | Käytännön arvio | Näin lukua tulisi käyttää |
| Alle 10 % kuiva-aineesta | Matala | Voi olla sopiva, kun sokerin saantia on rajoitettava. Myös tärkkelys ja analyysimenetelmä on otettava huomioon. |
| 10-15 % kuiva-aineesta | Kohtalainen | Sopii monille terveille hevosille, mutta päivittäinen syöttömäärä ja hevosen tarpeet ovat ratkaisevia. |
| Yli 15 % kuiva-aineesta | Korkea | Edellyttää erityistä huomiota kokonaismäärään kaikilla hevosilla. |
Ylipainoisille hevosille sekä hevosille, joilla on insuliinisäätelyn häiriöitä tai aiempia akuutteja kavio-oireita, suositellaan usein vähän sokeria ja tärkkelystä sisältävää ruokintaa. Rehun soveltuvuutta ei kuitenkaan voida arvioida yhden prosenttiluvun perusteella. Arvioinnissa tulee huomioida syötettävä määrä, koko rehuannos, laidunruoho ja hevosen yksilölliset tarpeet.
Tärkkelys on kasvin varastohiilihydraatti, jota esiintyy erityisesti viljanjyvissä. Kaura, ohra ja maissi sisältävät yleensä enemmän tärkkelystä kuin kuitupitoiset raaka-aineet. Rehun käsittely voi parantaa tärkkelyksen sulavuutta ohutsuolessa, mutta tärkkelyksen kokonaismäärää ja jakautumista eri aterioille on silti seurattava.
Hevosen kyky sulattaa suuria tärkkelysmääriä ohutsuolessa on rajallinen. Sulamatta jäänyt tärkkelys kulkeutuu umpi- ja paksusuoleen mikrobien fermentoitavaksi ja voi muuttaa suoliston olosuhteita sekä mikrobiston koostumusta. Siksi tärkkelyksen määrä ateriaa kohti on vähintään yhtä tärkeä kuin rehun prosentuaalinen tärkkelyspitoisuus.
Kuiville väkirehuille voidaan käyttää seuraavaa käytännöllistä luokitusasteikkoa. Arvot ilmoitetaan yleensä rehussa sellaisenaan, mutta tämä tulee tarkistaa tuoteselosteesta.
| Väkirehun tärkkelyspitoisuus | Käytännön arvio | Huomioitavaa |
| Alle 10 % | Matala | Prosenttipitoisuus voi silti tarkoittaa suurta grammamäärää, jos rehua syötetään paljon. |
| 10-20 % | Kohtalainen | Aterioiden koolla ja lukumäärällä on suuri merkitys. |
| Yli 20 % | Korkea | Esiintyy usein runsaasti viljaa sisältävissä rehuissa. Pienet annokset ja tarkka laskelma ovat tärkeitä. |
Varovaisena yleisohjeena tärkkelystä voidaan rajoittaa alle yhteen grammaan elopainokiloa kohti aterialla ja enintään kahteen grammaan elopainokiloa kohti päivässä.
Tämä tarkoittaa 500 kg:n hevosella alle 500 grammaa aterialla. Herkät hevoset voivat kuitenkin tarvita huomattavasti pienempiä määriä, joten yleinen enimmäisraja ei korvaa yksilöllistä arviointia.
Kun ravintoainepitoisuus on ilmoitettu rehussa sellaisenaan, käytä seuraavaa kaavaa:
Ravintoaineen määrä (g) = rehun määrä (kg) x pitoisuus (%) x 10
Esimerkki:
1,2 kg väkirehua, jonka tärkkelyspitoisuus on 12 prosenttia, sisältää 1,2 x 12 x 10 = 144 grammaa tärkkelystä päivässä.
Karkearehun kohdalla sinun tulee ensin laskea kuiva-aineen määrä. Heinä, jonka kuiva-ainepitoisuus on 85 prosenttia, sisältää 0,85 kg kuiva-ainetta heinäkilossa.
Ravintoaineen määrä (g) = rehun määrä (kg) × kuiva-aineosuus × ravintoaineosuus × 1 000
Esimerkki:
8 kg heinää, jonka kuiva-ainepitoisuus on 85 % ja sokeripitoisuus 10 % kuiva-aineesta, sisältää 8 x 0,85 x 0,10 x 1 000 = 680 g sokeria.
500 kg:n painoinen hevonen saa päivässä 8 kg heinää, 1,2 kg väkirehua ja 100 g kivennäisrehua. Luvut ovat esimerkkejä laskentaperiaatteesta.
| Rehu | Määrä | Laskentaperuste | Sokeri | Tärkkelys |
| Heinä | 8,0 kg | Kuiva-aine 85 %; sokeria 10 % ja tärkkelystä 2 % kuiva-aineesta | 680 g | 136 g |
| Väkirehu | 1,2 kg | Sokeria 6 % ja tärkkelystä 12 % rehussa sellaisenaan | 72 g | 144 g |
| Kivennäisrehu | 0,1 kg | Sokeria 4 % ja tärkkelystä 3 % rehussa sellaisenaan | 4 g | 3 g |
| Yhteensä päivässä | 756 g | 283 g |
Rehuannos sisältää yhteensä 756 g sokeria ja 283 g tärkkelystä päivässä.
Jotta määrät voidaan ilmoittaa prosentteina koko rehuannoksen kuiva-aineesta, myös väkirehun ja kivennäisrehun kuiva-ainepitoisuudet tulee huomioida.
Sokerin ja tärkkelyksen yhteenlaskettua määrää ei pidä automaattisesti nimittää NSC-arvoksi, sillä NSC:n laskeminen edellyttää tietoa käytetyistä analyysimenetelmistä ja mitatuista hiilihydraattijakeista.
Jos 1,2 kg väkirehua jaetaan kahteen yhtä suureen ateriaan, kummassakin on 72 g tärkkelystä. Tämä vastaa 500 kg:n hevosella 0,14 g:aa tärkkelystä elopainokiloa kohti aterialla:
72 g ÷ 500 kg = 0,14 g/kg
Laskelmaan tulee lisätä myös muiden samalla aterialla annettavien rehujen sisältämä tärkkelys. Karkearehun tärkkelys voidaan huomioida kokonaislaskelmassa, mutta sen jakaminen yksittäisille aterioille ei ole aina yksiselitteistä, jos hevonen syö karkearehua vapaasti tai usean tunnin ajan.
Tavallisimpia virheitä ovat:
kuiva-aineesta ilmoitetun arvon vertaaminen rehussa sellaisenaan ilmoitettuun arvoon ilman tarvittavaa muunnosta
Yksittäinen rehusäkissä tai analyysissä ilmoitettu prosenttiluku ei kerro koko ruokinnan sokeri- tai tärkkelyspitoisuutta.
Luotettava arviointi edellyttää yhtenäisiä mittayksiköitä ja todellisten syöttömäärien huomioimista. Tärkkelyksen saantia tulee tarkastella myös ateriaa kohti..
Sopivassa kuntoluokassa oleva, terve ja säännöllisesti liikkuva hevonen pystyy yleensä käsittelemään enemmän sokeria ja tärkkelystä kuin ylipainoinen, vähällä rehulla toimeentuleva tai aineenvaihdunnallisesti herkkä hevonen. Hevoselle, jolla on insuliinisäätelyn häiriöitä, aiempia akuutteja kavio-oireita, PSSM tai muita erityistarpeita, ruokinta tulee suunnitella yksilöllisesti.
St. Hippolytilla tarkastelemme aina koko rehuannosta. Karkearehuanalyysi, hevosen kuntoluokka ja elopaino, liikunnan määrä sekä rehujen jakautuminen päivän aterioille antavat paremman kokonaiskuvan kuin yksittäinen sokeri- tai tärkkelyspitoisuus.
Autamme ruokinnan suunnittelussa maksutta. Ota yhteyttä paikalliseen ruokinta-asiantuntijaasi tai täytä verkkosivuillamme oleva ruokintasuunnitelmalomake, niin olemme sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.
https://njaes.rutgers.edu/fs1340/
https://www.eurofins-agro.com/en/sugar-horse
https://equineendocrinologygroup.org/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/18558504/
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36537847/
https://doi.org/10.1093/jas/skae368
Eivät. Molemmat kuuluvat ei-rakenteellisiin hiilihydraatteihin, mutta sokerit ovat rakenteeltaan yksinkertaisempia, kun taas tärkkelys muodostuu pitkistä glukoosiketjuista. Niitä esiintyy rehuissa eri määrinä, joten niiden saanti tulee laskea erikseen.
Ei voi. Rehun väri, tuoksu, rakenne tai korjuuajankohta eivät yksin kerro sen sokeripitoisuutta. Jos sokeripitoisuudella on merkitystä hevosen ruokinnan kannalta, arvioinnin tulee perustua edustavasta näytteestä tehtyyn karkearehuanalyysiin.
Ei. Sopiva sokerin ja tärkkelyksen määrä riippuu hevosen terveydentilasta, kuntoluokasta, aktiivisuudesta ja koko ruokinnasta. Erityistä huomiota tarvitsevien hevosten ruokinta tulee suunnitella yksilöllisesti. Myös syötettävä määrä on tärkeä, sillä pelkkä prosenttipitoisuus ei kerro hevosen todellista saantia.
Maja Mandrup Knudsen on ollut jo vuosien ajan tunnettu ja luotettu neuvonantaja tanskalaisten hevosenomistajien keskuudessa. Hevosiin erikoistuneen maatalousteknologin koulutuksen sekä St. Hippolytillä vietetyn yli vuosikymmenen ansiosta hän on kerryttänyt vankan asiantuntemuksen hevosten ruokinnasta, terveydestä ja hoidosta.
Aiemmassa työssään ruokintaneuvojana Maja on auttanut lukemattomia hevosenomistajia niin päivittäisessä ruokintaneuvonnassa kuin monimutkaisissakin haasteissa, joissa pienillä muutoksilla on ollut suuri merkitys hevosen hyvinvoinnille. Nykyään hän työskentelee markkinoinnin, viestinnän ja tuotekehityksen parissa St. Hippolytillä, missä hän jakaa edelleen kokemustaan ja tietoaan artikkelien, sosiaalisen median ja asiantuntijasisältöjen kautta.
Neuvonta ja tiedon jakaminen ovat Majalle yhä sydämenasia, ja hänen suurin motivaationsa on vaikuttaa myönteisesti niin hevosen kuin omistajankin elämään.
Majalla on pari hevosta, jotka elävät aktiivipihatossa. Hän keskittyy pitämään hevoset mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa: runsaasti hyvää heinää, liikuntaa ja virikkeitä tarjoten.
St. Hippolyt Nordic A/S
Øgelundvej 7, Blåhøj
DK-7330 Brande
CVR: DK 10026725
IBAN: DK6520005365668681
Puh 040 15 44 970
info@hippolyt.fi
