Karkearehu muodostaa perustan jokaiselle hevosen ruokavaliolle – myös omalle hevosellesi!
Hevonen tarvitsee vähintään 1,5 kg kuiva-ainetta karkearehua (heinää/kääretta) sadan kilon normaalipainoista hevosta kohti päivässä, jotta sen tarve sulaville kuiduille täyttyy ja ruoansulatuskanava pysyy terveenä.
Lisäksi laskelmaan sisältyy myös laiduntava heinä. Jos hevonen siis laiduntaa, karkearehun määrää voidaan säätää alaspäin. Tämä on yleensä merkityksellistä vain kesäisin, joten hevosesi pääasiassa ruokitaan karkearehulla vuoden ympäri.
Jos hevonen ei liho liikaa, sille voi antaa enemmän kuin tämä määrä.
Mainittu määrä vastaa usein noin 80-90 % hevosen kokonaisruokavaliosta. Siksi on tärkeää tietää, mitä se sisältää.
Karkearehun sisällön tunteminen on perusta hevosen ruokavalion optimoimiseksi oikein. Yksinkertaisesti sanottuna väkirehun tulisi sisältää ne ainekset, joita karkearehu ei sisällä, jotta hevosen ruokavalio voidaan optimoida mahdollisimman hyvin.
Jos esimerkiksi karkearehu ei sisällä riittävästi proteiinia, tulisi valita väkirehu, joka sisältää ylimääräistä proteiinia ja siten säätää ruokavaliota.
Jos karkearehun sisältöä ei tunneta, ruokavaliota ei voida optimoida tällä tavalla, eikä varsinaista ruokintaa tunneta.
Joissakin maissa, kuten Ruotsissa, karkearehuanalyysit ovat yleisiä, kun taas Tanskassa ne ovat vielä enemmän poikkeus kuin sääntö.
On kuitenkin nykyään paljon vakavasti otettavia karkearehun tuottajia, jotka toimittavat vain analysoitua karkearehua, joten he tietävät, mitä myyvät.
Alla on selitys yleisimmissä karkearehuanalyyseissä esiintyvistä tiedoista.
Huomaa, että riippuen käytetystä analyysistä, numerot voivat näyttää hieman erilaisilta.
Me teemme yhteistyötä Eurofinsin kanssa ja käytämme siksi heidän analyysejaan vertailupohjana.
Kuiva-aine
kertoo, kuinka monta prosenttia vettä heinässä tai rehussa on. Tämä vaikuttaa siihen, kuinka monta kiloa hevosesi tarvitsee karkearehua päivittäin.
Hevosesi vähimmäistarve on 1,5 kg kuiva-ainetta 100 elokg kohti, kuten aiemmin mainittiin, joten karkearehun vesipitoisuus on otettava huomioon laskelmissa,
500 kg painava hevonen tarvitsee vähintään 7,5 kg kuiva-ainetta päivittäin. Jos karkearehun kuiva-ainepitoisuus on 80 %, hevoselle tulisi antaa 7,5 kg + 20 % lisää, koska karkearehu sisältää sitä vettä. Tällöin hevosen tulisi saada 9 kg punnittua karkearehua päivittäin.
Kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa myös siihen, onko heinä säilyvää, sen tulisi mieluiten sisältää yli 85 % kuiva-ainetta. Kuiva-aineprosentti kertoo, kuinka paljon tuotetta on säilötty. Alle 65 %:n kuiva-ainepitoisuus tarkoittaa, että säilörehu on hyvin säilötty ja on siten hyvin säilyvää.
Energia ja Rehuyksiköt (RE),
Suomessa käytämme ME, MJ/kg ka yksikköjä kuvaamaan muuntokelpoisen energian tarvetta. Muuntokelpoinen energia lasketaan väkirehuille rehun sisältämistä sulavista ravintoaineista (sulava raakavalkuainen, sulava raakarasva, sulava raakakuitu ja sulavat typettömät uuteaineet).
Karkearehujen ME-arvo lasketaan sulavan orgaanisen aineen, eli D-arvon perusteella. Hevosille tavoiteltava ME-arvo kuivassa heinässä on yli 9,0 MJ (ka), esikuivatussa säilörehussa yli 10,0 MJ (ka).
Hevosen tarvitsema MJ/kg määrä riippuu ensisijaisesti sen painosta ja siitä, millainen on sen työn intensiteetti, tekeekö hevonen kevyttä, kohtalaista vai raskasta työtä.
Raakavalkuainen
määritellään rehun sisältämän proteiinin kokonaismääräksi, kun taas sulava raakavalkuainen on se osa proteiinista, jonka hevonen pystyy hyödyntämään.
Tämän vuoksi on tärkeää tietää proteiinin sulavuus, sillä rehussa voi olla korkea raakavalkuaispitoisuus, mutta sen sulavuus voi olla alhainen. Jos proteiinin sulavuus on alhainen, voi olla vaikeaa käyttää kyseistä proteiinilähdettä lihaksen rakentamiseen.
Molemmat luvut ilmoitetaan g/kg kuiva-ainetta.
500 kg:n hevosella sulavanvalkuaisen tarve vaihtelee työn intensitiividyyden mukaan, ylläpidossa oleva tarvitsee sulavaavalkuaista 336g/vrk, kun taas raskaassa työssä olevan hevosen tarve on 588 g/vrk.
Neutral Detergent Fiber (NDF) Neutraali detergenttikuitu
on kuidun osuus karkearehussa ja se voi vaihdella välillä 500-700 riippuen siitä, kuinka paljon rakennetta karkearehussa on.
NDF:n ja valkuaisen määrän välillä on usein selkeä yhteys, sillä mitä suurempi NDF on, sitä vähemmän valkuaista karkearehussa on.
Tämä viittaa siihen, että mitä pidemmät korret ovat ja mitä tiiviimpiä ne ovat, sitä vähemmän valkuaista rehussa on, vaikka energiapitoisuus voi silti olla korkea.
Sokeri
Viime vuosina on puhuttu paljon siitä, että heinän sokeripitoisuus, tai WSC (vesiliukoiset hiilihydraatit), kuten sitä kutsutaan analyyttisessä kielessä, ei saisi ylittää 12 prosenttia.
WSC:t sisältävät lyhyitä, keskipitkän ja pitkän ketjun hiilihydraatteja. Niillä on kuitenkin erilainen kemiallinen rakenne, ja vaikka lyhyet ketjut tunnetaan sokereina, pitkät ketjut, kuten fruktaani, eivät ole varsinaisesti sokereita.
Fruktaani on kuitua, joten se ei vaikuta hevosen nauttimana verensokeriarvoihin. Heinässä ja näin ollen karkearehussa olevat tavalliset sokerit vaikuttavat, ja juuri tämä voi olla haaste ylipainoisille ja aineenvaihduntaongelmista kärsiville hevosille.
Sokeri muuttuu fruktaaniksi, kun kasvin on varastoitava sitä myöhempää käyttöä varten, joten voit olla melko varma, että jos ruohon fruktaanipitoisuus on korkea, myös sokeripitoisuus on korkea.
Mineraalit
ilmoitetaan analyysissä yleensä grammoina tai milligrammoina kilogrammaa kohti. Kaikissa analyyseissä ei ole tätä tietoa, mutta kivennäisainepitoisuudet voivat vaihdella suuresti.
Mineraalien pitoisuuksia käytetään tasapainottamaan hevosen ruokavaliota, jotta vältetään yli- tai aliannostelu.
Vitamiinit
Vitamiineja ei useinkaan analysoida, koska analyysi on hyvin kallis ja vitamiinien pitoisuus häviää heinän varastoinnin myötä. Sisältö ei siis ole vakaa. Vitamiinipitoisuus säilyy kuitenkin paremmin muovitetuissa heinissä, koska muovi suojaa hapelta, joka hajoittaa vitamiineja.
Jos haluat vertailla arvoja eri analyysien välillä, on tärkeää tarkastella arvoja g/ka kg kohti eikä rehukiloa kohti, sillä muuten joudut laskemaan luvuista veden pois. Jos tarkastellaan rehukiloa kohti laskettuja lukuja, näyttää siltä, että esimerkiksi karkearehu sisältää vähemmän sokeria, mutta tämä johtuu siitä, että vesi laimentaa sitä.
Jos haluat muuntaa g/kg kuiva-ainetta prosentteihin, se onnistuu helposti siirtämällä pilkkua yhden loven vasemmalle. Jos analyysissä on esimerkiksi 152 g sokeria kuiva-ainekiloa kohti, tämä vastaa 15,2 %.
.
