0
näkymätön riski ruokakupissa ja karkearehussa
Heinä tuoksuu hyvältä ja rehu näyttää normaalilta, mutta hevosen ruokahalu on heikentynyt, yleisvointi laskenut tai sillä esiintyy toistuvia ruoansulatushäiriöitä. Yksi mahdollinen syy ovat mykotoksiinit.
Mykotoksiinit ovat tiettyjen homesienten tuottamia myrkyllisiä aineita, joita voi esiintyä heinässä, säilöheinässä, oljessa, viljoissa ja valmisrehuissa, vaikka rehu näyttäisi ja tuoksuisi normaalilta. Rehuhygieniassa ei siksi riitä, että selvästi pilaantunut rehu poistetaan käytöstä. Ennaltaehkäisy perustuu laadukkaisiin raaka-aineisiin, asianmukaiseen kuivaukseen ja varastointiin, huolellisiin toimintatapoihin sekä hevosen hyvinvoinnissa tapahtuvien muutosten nopeaan tunnistamiseen.
Mykotoksiinit ovat homesienten tuottamia myrkyllisiä aineita, joita voi esiintyä heinässä, säilöheinässä, oljessa, viljoissa ja valmisrehuissa ilman näkyvää hometta tai poikkeavaa hajua. Mykotoksiinit voivat heikentää hevosen ruokahalua, ruoansulatusta, vireystilaa ja yleistä terveydentilaa. Riskiä voidaan pienentää laadukkaalla rehulla, asianmukaisella varastoinnilla, päivittäisellä tarkkailulla ja huolellisella puhtaanapidolla. Epäilyttävä rehu tulee poistaa välittömästi käytöstä.
Mykotoksiinit ovat yhdisteitä, joita tietyt homesienet tuottavat kasvu- ja stressiolosuhteissa. Rehuissa esiintyviä mykotoksiineja tuottavat erityisesti Fusarium-, Aspergillus- ja Penicillium-sukujen homesienet.
Homesieniä voi muodostua rehuun eri vaiheissa:
Sienikasvuun vaikuttavat lämpötila, kosteus, happiolosuhteet ja rehun käsittely. Riskiä lisäävät esimerkiksi liian kosteana paalattu heinä, puutteellisesti säilötty säilöheinä, vaurioitunut pakkaus sekä lämpimässä ja kosteassa säilytetty vilja.
Home ja mykotoksiinit eivät ole sama asia. Kaikki homesienet eivät tuota mykotoksiineja, mutta homeinen tai pölyinen rehu voi heikentää rehun laatua ja ärsyttää hevosen hengitysteitä. Mykotoksiineja voi kuitenkin esiintyä myös ilman näkyvää hometta, poikkeavaa hajua tai värimuutoksia, joten aistinvarainen arviointi ei yksin riitä niiden poissulkemiseen.
Mykotoksiineilta ei voida täysin välttyä, sillä niitä tuottavia homesieniä esiintyy luonnostaan ympäristössä. Olennaista on ehkäistä niiden muodostumista ja pitää pitoisuudet mahdollisimman pieninä.
Mykotoksiineja voi esiintyä monissa hevosten rehuissa ja rehuraaka-aineissa, kuten:
Myös kuivikeolki voi muodostaa riskin, jos se kostuu, likaantuu tai jää pitkäksi aikaa vaihtamatta. Ruokakuppeihin, rehukauhoihin, heinätelineisiin ja rehuastioiden pohjalle kertyvät rehuntähteet sitovat kosteutta ja voivat edistää sienikasvua. Erityisesti rehuastioiden pohjalle jäävät tähteet jäävät helposti huomaamatta.
Mykotoksiinien vaikutukset riippuvat toksiinin tyypistä ja määrästä, altistumisen kestosta, useiden toksiinien samanaikaisesta esiintymisestä sekä hevosen yksilöllisestä herkkyydestä. Nuoret, iäkkäät, stressaantuneet ja jo ennestään heikentyneet hevoset voivat olla tavallista alttiimpia niiden vaikutuksille.
Mykotoksiinien vaikutuksia hevosiin on tutkittu vähemmän kuin niiden vaikutuksia moniin tuotantoeläimiin. Tämän vuoksi kaikissa tilanteissa sovellettavaa rajaa turvallisen ja haitallisen pitoisuuden välille on vaikea määrittää. Myös useiden mykotoksiinien samanaikainen esiintyminen voi vaikeuttaa oireiden aiheuttajan tunnistamista.
Vakava myrkytys voi vaurioittaa maksaa ja munuaisia sekä aiheuttaa halvausoireita, koordinaatiohäiriöitä tai muita neurologisia oireita. Jos hevosella ilmenee äkillisesti esimerkiksi horjuvaa kävelyä, ympyrässä liikkumista, pään painamista seinää vasten tai tajunnantilan muutoksia, eläinlääkäriin tulee ottaa välittömästi yhteyttä.
Mykotoksiineja on useita, ja niiden vaikutukset elimistöön vaihtelevat.
Hevosten kannalta keskeisiä ovat muun muassa seuraavat:
Aflatoksiineja tuottavat tietyt Aspergillus-lajit etenkin lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa. Niiden vaikutukset kohdistuvat pääasiassa maksaan, mutta ne voivat heikentää myös rehunsyöntiä, immuunipuolustusta ja yleisvointia.
Fumonisiineja tuottavat Fusarium-sienet, ja niitä esiintyy pääasiassa maississa. Hevoset ovat erityisen herkkiä fumonisiini B1:lle. Voimakas altistuminen voi aiheuttaa leukoenkefalomalasian (ELEM), johon liittyy vakavia neurologisia oireita.
Okratoksiini A:ta voivat tuottaa Aspergillus- ja Penicillium-sienet. Sen vaikutukset kohdistuvat erityisesti munuaisiin.
Trikotekeenit, kuten DON eli deoksinivalenoli, ovat yleisiä viljoissa ja voivat heikentää rehunsyöntiä. Muiden toksiinien samanaikainen esiintyminen voi lisätä kokonaisaltistusta.
Zearalenonilla on estrogeenin kaltainen vaikutus, ja se voi vaikuttaa lisääntymiseen. Sitä voi esiintyä viljoissa, heinässä ja oljessa.
Toksiinien erilaiset vaikutukset vaikeuttavat niiden tunnistamista pelkkien oireiden perusteella. Oireista voidaan harvoin päätellä, liittyvätkö ne mykotoksiineihin tai mikä toksiini niitä mahdollisesti aiheuttaa.
Kaikelta altistumiselta ei voida välttyä, mutta hyvällä rehuhygienialla riskiä voidaan vähentää merkittävästi.
Suosi toimittajaa, joka pystyy antamaan tietoa raaka-aineiden laadusta, sadonkorjuusta, kuivauksesta, varastoinnista ja tehdyistä analyyseistä. Kysy karkearehun kuiva-ainepitoisuudesta ja hygieenisestä laadusta. Tavallinen rehuanalyysi ei yleensä sisällä mykotoksiinien määritystä, joten perusteltu epäily voi edellyttää erillistä analyysiä.
Poista käytöstä rehu, joka on lämmintä, kosteaa, paakkuuntunutta, värjäytynyttä tai pölyistä taikka haisee homeiselta tai poikkeavan happamalta. Normaali ulkonäkö ja haju eivät kuitenkaan sulje pois mykotoksiinien mahdollisuutta.
Säilytä väkirehut puhtaina, suljettuina ja suojassa auringonpaisteelta, lämmöltä ja kosteudelta. Älä sijoita pakkauksia suoraan kylmälle betonilattialle, jolle kosteutta voi tiivistyä.
Varastoi vain riittävän kuivaa heinää. Jätä paalien ympärille ja yläpuolelle tilaa ilmanvaihdolle ja vältä tiiviitä pinoja kosteita seiniä vasten. Tarkkaile varastotilan lämpötilaa, kosteutta ja mahdollisia kattovuotoja.
Tarkista paalimuovin kunto ja kiinnitä huomiota lämpenemiseen, limaisuuteen, poikkeavaan hajuun ja näkyvään sienikasvuun. Käytä avattu paali olosuhteisiin nähden riittävän nopeasti, sillä lämmin sää nopeuttaa ei-toivottua mikrobikasvua.
Tyhjennä ja puhdista rehuastiat pohjaa myöten ennen uuden rehuerän täydentämistä. Puhdista säännöllisesti myös ruokakupit, ämpärit, rehukauhat ja heinätelineet. Älä lisää uutta rehua vanhojen jäämien päälle.
Varsat, seniorihevoset, stressaantuneet hevoset sekä heikentyneestä immuunipuolustuksesta tai aiemmista ruoansulatushäiriöistä kärsivät hevoset voivat olla muita herkempiä. Niiden ruokahalussa, lihavuuskunnossa, suorituskyvyssä tai lannassa havaitut selittämättömät muutokset on syytä selvittää matalalla kynnyksellä.
Jos altistumista epäillään, toimi nopeasti ja järjestelmällisesti:
Mykotoksiininsitojiksi kutsutaan täydennysrehuja, joiden tarkoituksena on vähentää mykotoksiinien imeytymistä ruoansulatuskanavasta tai muuntaa niitä vähemmän haitalliseen muotoon. Tuotteiden toimintaperiaatteet vaihtelevat: osa sitoo toksiineja pintaansa, osa perustuu mikro-organismeihin tai entsyymeihin ja osa yhdistää useita vaikutusmekanismeja.
Laajakirjoiseksi kuvattu tuote ei välttämättä tehoa kaikkiin mykotoksiineihin. Toksiinien koko, muoto, varaus ja kemialliset ominaisuudet vaihtelevat, joten esimerkiksi aflatoksiinia tehokkaasti sitova aine ei välttämättä vaikuta samalla tavoin DONiin, fumonisiineihin tai zearalenoniin.
Mineraalisilla sitojilla on huokoinen tai kerroksellinen rakenne, johon tietyt mykotoksiinit voivat sitoutua. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa bentoniitti, montmorilloniitti, alumiinisilikaatit ja zeoliitit. Sitoutumisen tulisi säilyä vakaana koko ruoansulatuskanavan läpi, jotta toksiini poistuisi lannan mukana eikä imeytyisi elimistöön.
Mineraaliset sitojat tunnetaan erityisesti kyvystään sitoa aflatoksiineja. Niiden teho muihin toksiineihin vaihtelee ja riippuu muun muassa mineraalin laadusta, käsittelystä ja annostuksesta sekä hevosen ruoansulatuskanavan olosuhteista.
Suuren pinta-alansa ansiosta aktiivihiili voi sitoa pinnalleen monenlaisia yhdisteitä. Sitä käytetään joissakin akuuteissa myrkytystilanteissa, mutta se ei sovellu yleisratkaisuksi mykotoksiinialtistukseen.
Aktiivihiili voi sitoa myös ravintoaineita ja lääkkeitä. Lisäksi sen antamiseen liittyy riski aineen joutumisesta hengitysteihin. Siksi aktiivihiiltä tulee käyttää harkiten ja eläinlääkärin ohjeiden mukaisesti.
Hiivasoluseinävalmisteet valmistetaan usein Saccharomyces cerevisiae -hiivasta. Niiden sisältämät beetaglukaanit, mannaanioligosakkaridit ja glukomannaanit voivat sitoa tiettyjä mykotoksiineja ruoansulatuskanavassa.
Sitomisteho riippuu kuitenkin valmisteesta ja mykotoksiinista. Pelkkä hiivan esiintyminen tuotteen ainesosissa ei osoita mykotoksiineja sitovaa vaikutusta, sillä elävä hiiva, panimohiiva ja puhdistetut hiivasoluseinävalmisteet ovat eri tuotteita.
Biologiset muuntajat hyödyntävät valittuja mikro-organismeja, entsyymejä tai niiden osia muuntaakseen tiettyjä mykotoksiineja vähemmän haitallisiksi yhdisteiksi. Tätä kutsutaan biotransformaatioksi eli biologiseksi hajottamiseksi.
Muuntajien vaikutus voi kohdistua tarkasti tiettyyn mykotoksiiniin, joten ne vaikuttavat ravintoaineisiin sitojia epätodennäköisemmin. Kohdennettu vaikutus myös rajoittaa niiden tehoa, sillä yhteen toksiiniin vaikuttava entsyymi ei välttämättä tehoa muihin. Lisäksi muuntumisen on tapahduttava riittävän nopeasti hevosen ruoansulatuskanavassa, ja lopputuotteiden on oltava alkuperäistä toksiinia vähemmän haitallisia.
Yhdistelmätuotteet voivat sisältää mineraalisia ja hiivapohjaisia sitojia sekä biologisia muuntajia. Niiden tarkoituksena on vaikuttaa useisiin mykotoksiineihin, sillä samassa rehuerässä voi esiintyä useita toksiineja.
Yhdistelmätuotteisiin voidaan lisätä myös vitamiineja, antioksidantteja, yrttejä, aminohappoja sekä maksan tai suoliston toimintaa tukevia ainesosia. Ne voivat tukea hevosen hyvinvointia, mutta eivät välttämättä sido tai hajota mykotoksiineja. Siksi on tärkeää erottaa toisistaan mykotoksiineihin vaikuttavat ainesosat, ja hevosen elimistön toimintaa tukevat ainesosat.
Mykotoksiininsitoja ei tee homeisesta, lämmenneestä tai pilaantuneesta rehusta turvallista. Epäillyn rehun syöttäminen tulee lopettaa ja mahdollisen altistumisen lähde poistaa. Jos hevosella ilmenee oireita, ota yhteyttä eläinlääkäriin. Mykotoksiininsitojaa voidaan käyttää osana hoitoa vain eläinlääkärin arvion perusteella.
sisältää bentoniittia, piimaata ja klinoptiloliittia, joiden huokoinen rakenne voi sitoa ei-toivottuja aineita hevosen ruoansulatuskanavassa.
Olemme käsitelleet bentoniittia tarkemmin tässä blogikirjoituksessa!
Mykotoksiinit voivat olla näkymättömiä, mutta niihin liittyvää riskiä voi vähentää valitsemalla laadukasta rehua, säilyttämällä sen kuivassa ja viileässä sekä huolehtimalla rehujen päivittäisestä tarkastuksesta ja ruokintavälineiden puhtaudesta. Kostealta, lämmenneeltä tai homeiselta vaikuttava rehu tulee poistaa käytöstä. Jos usean saman tallin hevosen ruokahalu tai suorituskyky heikkenee samanaikaisesti tai niillä ilmenee ruoansulatushäiriöitä, yhteinen rehuerä on syytä huomioida mahdollisena aiheuttajana.
Epäilty rehu tulee poistaa käytöstä heti. Mykotoksiininsitoja ei korvaa laadukasta rehua, hyvää rehuhygieniaa eikä tarvittaessa eläinlääkärin arviota.
Kaipaatko käytännön ohjausta hevosesi ruokintaan tai tallisi tilanteeseen?
Konsulttiemme yhteystiedot löydät verkkosivujemme neuvontaosiosta.
FAQ
Mykotoksiineja ei aina voi havaita rehun ulkonäön tai hajun perusteella. Kiinnitä huomiota kosteaan, lämmenneeseen, pölyiseen, värjäytyneeseen tai poikkeavasti haisevaan rehuun. Tarkkaile myös selittämättömiä muutoksia hevosen ruokahalussa, lannassa, energiatasossa ja suorituskyvyssä. Mykotoksiinien toteaminen edellyttää laboratorioanalyysiä.
Lopeta epäillyn rehuerän käyttö heti äläkä anna sitä muillekaan eläimille. Erota ja merkitse erä sekä kirjaa ylös eränumero ja toimittaja. Säilytä tarvittaessa edustava näyte mahdollista analyysiä varten. Jos hevosella ilmenee äkillisiä tai voimakkaita oireita, ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin.
Ei. Mykotoksiininsitoja voi vähentää tiettyjen toksiinien imeytymistä, mutta se ei välttämättä tehoa kaikkiin mykotoksiineihin. Sitoja ei tee homeisesta, lämmenneestä tai pilaantuneesta rehusta turvallista. Epäilty rehu on aina poistettava käytöstä ensin.
Mykotoksiineja ei aina voi havaita rehun ulkonäön tai hajun perusteella. Kiinnitä huomiota kosteaan, lämmenneeseen, pölyiseen, värjäytyneeseen tai poikkeavasti haisevaan rehuun. Tarkkaile myös selittämättömiä muutoksia hevosen ruokahalussa, lannassa, energiatasossa ja suorituskyvyssä. Mykotoksiinien toteaminen edellyttää laboratorioanalyysiä.
Lopeta epäillyn rehuerän käyttö heti äläkä anna sitä muillekaan eläimille. Erota ja merkitse erä sekä kirjaa ylös eränumero ja toimittaja. Säilytä tarvittaessa edustava näyte mahdollista analyysiä varten. Jos hevosella ilmenee äkillisiä tai voimakkaita oireita, ota viipymättä yhteyttä eläinlääkäriin.
Ei. Mykotoksiininsitoja voi vähentää tiettyjen toksiinien imeytymistä, mutta se ei välttämättä tehoa kaikkiin mykotoksiineihin. Sitoja ei tee homeisesta, lämmenneestä tai pilaantuneesta rehusta turvallista. Epäilty rehu on aina poistettava käytöstä ensin.
Maja Mandrup Knudsen on ollut jo vuosien ajan tunnettu ja luotettu neuvonantaja tanskalaisten hevosenomistajien keskuudessa. Hevosiin erikoistuneen maatalousteknologin koulutuksen sekä St. Hippolytillä vietetyn yli vuosikymmenen ansiosta hän on kerryttänyt vankan asiantuntemuksen hevosten ruokinnasta, terveydestä ja hoidosta.
Aiemmassa työssään ruokintaneuvojana Maja on auttanut lukemattomia hevosenomistajia niin päivittäisessä ruokintaneuvonnassa kuin monimutkaisissakin haasteissa, joissa pienillä muutoksilla on ollut suuri merkitys hevosen hyvinvoinnille. Nykyään hän työskentelee markkinoinnin, viestinnän ja tuotekehityksen parissa St. Hippolytillä, missä hän jakaa edelleen kokemustaan ja tietoaan artikkelien, sosiaalisen median ja asiantuntijasisältöjen kautta.
Neuvonta ja tiedon jakaminen ovat Majalle yhä sydämenasia, ja hänen suurin motivaationsa on vaikuttaa myönteisesti niin hevosen kuin omistajankin elämään.
Majalla on pari hevosta, jotka elävät aktiivipihatossa. Hän keskittyy pitämään hevoset mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa: runsaasti hyvää heinää, liikuntaa ja virikkeitä tarjoten.
St. Hippolyt Nordic A/S
Øgelundvej 7, Blåhøj
DK-7330 Brande
CVR: DK 10026725
IBAN: DK6520005365668681
Puh 040 15 44 970
info@hippolyt.fi
