Tutkimukset osoittavat, että yli 50 % kaikista hevosistamme kärsii mahalaukun limakalvon haasteista, ja tämä on todellinen haaste, joka voi johtaa hevosten hyvinvoinnin heikkenemiseen.
Mahalaukun limakalvoa rasittaa ympäristö, jossa mahahappoa tuotetaan jatkuvasti. Erityisesti, jos pH-arvo laskee liian alhaiseksi, limakalvo ärsyyntyy helpommin ja voi vaurioitua.
Siksi on tärkeää, että hevosen saama rehu toimii puskurina mahahapolle ja nostaa pH-arvoa.
Ja tässä kuitu on erityisen tärkeää.
Kuituja on monenlaisia, mutta hevosesi kannalta tärkeimpiä ovat karkearehut, kuten ruoho, heinä tai säilöheinä. Myös kuidut, kuten heinäpelletit, juurikaskuidut, sinimailanen, omenakuidut ja monet muut, vaikuttavat positiivisesti mahalaukun limakalvon eheyteen.
Kuidut toimivat puskurina mahahapolle monista syistä:
- Kun hevosesi pureskelee karkearehua – erityisesti heinää tai säilöheinää – se tuottaa sylkeä, joka sisältää bikarbonaattia. Bikarbonaatti on emäksistä ja toimii siksi puskurina mahahapolle.
Hevosesi tuottaa 1 kg:llä karkearehua 10 litraa sylkeä!
- Karkearehu muodostaa syljen ja bikarbonaatin kanssa suojaavan kuitumaton mahalaukkuun. Tämä kuitumatto alkaa kuitenkin liueta 4-6 tunnin kuluttua, ellei uusia kuituja lisätä, minkä vuoksi hevosta ei suositella jätettäväksi ilman karkearehua yli 4-6 tunniksi.
- Kaikenlaiset vettä imevät kuidut muodostavat tätä kuitumattoa, ja jos hevosesi ei syö tarpeeksi karkearehua tai sinulla ei ole laadukasta karkearehua, voit käyttää GlyxWiese Høcobsin heinäpellettejä, GlyxWiese Senior Fiberia tai erityisesti mahalaukun limakalvon suojaamiseen kehitettyä Gastro Relief Beetia
- Sinimailanen on erityisen hyvä puskuri mahahapolle. Se on karkeaa, mikä lisää pureskeluaikaa ja syljeneritystä sekä se sisältää runsaasti proteiinia ja kalsiumia, jotka ovat suoria puskureita mahahapolle. Hauska fakta on, että kalsium pitoisuus itse asiassa vähentää mahahapon tuotantoa.
- Sinimailanen on kuitenkin kohdannut vastatuulta mahalaukun limakalvohaasteiden osalta varsojen vieroitusvaiheen kokeilla, joissa varsoja ruokittiin pelkästään hienonnetulla sinimailasella. Näillä varsoilla oli lisääntyneitä mahalaukun limakalvohaasteita, mutta on ymmärrettävä, että niiden elämässä oli hyvin stressaava vaihe ja eikä niille syötetty MITÄÄN muuta kuin silputtua sinimailasta. Tämä ei ole yleinen tapa käyttää sinimailasta Pohjoismaissa, ja uskomme, että sinimailasen lisäys tavalliseen karkearehuun on vain hyödyksi hevoselle.
- Jos sinulla on erittäin herkkä hevonen ja haluat hyödyntää sinimailasen puskuroivia ominaisuuksia, voit käyttää GlyxWiese BIO Luzernecobs -pellettejä, jotka tulee liottaa. Liotetut pelletit toimivat kuin hyvä kaurapuuro. Näin ollen GlyxWiese BIO Luzernecobs tarjoaa sekä hyvän puskurivaikutuksen että vatsaa suojaavan puuron.
Ei ole yhdentekevää, miten syötät kuituja tai mitä ne sisältävät.
- Liian vähän sulavia kuituja karkearehussa voi olla haaste. Jos karkearehu on hyvin karkeaa ja sisältää paljon ligniiniä, se ei ime vettä yhtä hyvin, ja kuitumatto ei kestä yhtä pitkään.
- Tutkimukset ovat osoittaneet, että karkearehu tulisi jakaa vähintään kolmeen ruokintakertaan vuorokauden aikana.
- Tutkimusten mukaan on kuitenkin tärkeämpää jakaa annokset päiväsaikaan kuin yöllä. Toisin sanoen, sinun ei tarvitse huolehtia, jos hevosesi on ilman karkearehua lähempänä 6 tuntia yöllä kuin 4 tuntia. On luonnollista, että pH-arvo laskee myöhäisinä yöaikoina.
- Lisäkommenttina tähän, että on liikkeellä tietoa 80:20 ruokinnasta, jossa suositellaan antamaan 20 % hevosen kuiduista klo 19-07 välillä. Tämän suosituksen taustalla on tutkimus, joka osoitti, että hevoset, joilla on vapaa pääsy karkearehuun, söivät 63 % niiden saannista klo 9-21. Tämä tarkoittaa, että 37 % hevosen kuitujen saannista tulisi olla klo 21-09, mikä ei vastaa 80:20 ruokintaa.
- Alalla tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta ennen kuin voidaan antaa tarkempia suosituksia.
Öljy voi tarjota hevoselle monia asioita:
- Välttämättömiä rasvahappoja
- Vitamiineja
- Sekundaarisia kasviaineita
- Lesitiiniä
Hevosen herkän mahalaukun limakalvon kannalta on tehty muutamia mielenkiintoisia tutkimuksia öljyä sisältävistä aineista.
Yksi tutkimus osoittaa, että maissiöljyn antaminen voi vähentää mahahapon tuotantoa.
Toinen tutkimus osoittaa, että lesitiinin ja pektiinin yhdistelmä lisäravinteena vaikuttaa positiivisesti mahalaukun limakalvon eheyteen.
Kolmas tutkimus osoittaa, että tyrnillä rikastettu öljy vaikuttaa positiivisesti mahalaukun limakalvon eheyteen mahalaukun punaisessa osassa.
Oikeanlainen öljy, oikeassa määrässä voi siis olla hyödyllinen hevosen mahalaukun limakalvolle.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että öljy on erittäin energiapitoista, ja hevosen on kestettävä sille annettavat kalorit. On myös tärkeää muistaa, että hevosella ei ole sappirakkoa, joten sen keho voi sopeutua öljyn imeytymiseen jopa 12 viikkoa. Tämä on erityisen tärkeää, jos hevoselle annetaan päivittäin suuri määrä öljyä esimerkiksi painonnousun edistämiseksi. Suosittelemme myös jakamaan päivittäisen öljymäärän päivän aterioille, jotta hyöty olisi mahdollisimman suuri.
St. Hippolyt -valikoimassamme on useita öljyjä:
Leinöl
Ensiluokkainen kylmäpuristettu pellavansiemenöljy, joka sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja.
Schwarzkümmelöl
Kylmäpuristettu mustakuminaöljy, joka sisältää runsaasti gamma-linoleenihappoa ja muita harvinaisia öljyfraktioita.
HippoLinol
Korkealaatuinen öljysekoitus, joka on valmistettu siemenistä, iduista ja yrteistä, kylmäpuristettu ja ensimmäisestä puristuksesta.
Muscle Energy Boost
Energiaöljy hevosille, joilla on lihashaasteita.
Gastro Relief Oil
Erityisen merkittävä tässä yhteydessä on Gastro Relief Oil. Tämä öljy tukee hevosen herkkää mahalaukun limakalvoa yhdistämällä luonnollisen lesitiinin, tyrnimaseraatin ja hyvät välttämättömät öljyt.
Oletko epävarma siitä, miten parhaiten tukea hevostasi, jolla on herkkä mahalaukun limakalvo?
Ota yhteyttä ruokintasuunnittelijaamme tai täytä ruokintasuunnitelmalomakkeemme verkkosivuillamme. Palaamme asiaan mahdollisimman pian!
Lähteet
N Luthersson, K Hou Nielsen, P Harris, T D H Parkin, 2009, The prevalence and anatomical distribution of equine gastric ulceration syndrome (EGUS) in 201 horses in Denmark
B W Sykes, M Hewetson, R J Hepburn, N Luthersson, Y Tamzali, 2015, European College of Equine Internal Medicine Consensus Statement–Equine Gastric Ulcer Syndrome in Adult Horses
Samy Julliand, Marjorie Buttet, Tanguy Hermange, Patrick Hillon, Véronique Julliand, 2023, Effect of diet composition on glandular gastric disease in horses
Sarah Vondran, Monica Venner, Ingrid Vervuert, 2016, Effects of two alfalfa preparations with different particle sizes on the gastric mucosa in weanlings: alfalfa chaff versus alfalfa pellets
Nanna Luthersson, Úndína Ýr Þorgrímsdóttir, Patricia A Harris, Tim Parkins, Euan D Bennet, 2022, Effect of moving from being extensively managed out in pasture into training on the incidence of equine gastric ulcer syndrome in Icelandic horses
Udtalelse af Nanna Luthersson til Seges Hestekongres 2023
N Luthersson, K Hou Nielsen, P Harris, T D H Parkin, 2009, Risk factors associated with equine gastric ulceration syndrome (EGUS) in 201 horses in Denmark
- HUSTED, L. C. SANCHEZ, K. E. BAPTISTE, S. N. OLSEN, 2010, Effect of a feed/fast protocol on pH in the proximal equine stomach
Woodward, M.C., Huff, N.K., Garza, N.K., Keowen, M.L., Kearney, M.T., Andrews, F.M., 2004, Effect of pectin, lecithin, and antacid feed supplements on gastric ulcer scores, gastric fluid pH and blood gas values in horses
N.K. Huff, A.D. Auer, F. Garza Jr., M.L. Keowen, M.T. Kearney, R.B. McMullin, and F.M. Andrews, 2012, Effect of Sea Buckthorn Berries and Pulp in a Liquid Emulsion on Gastric Ulcer Scores and Gastric Juice pH in Horses
Nicholas Frank, Frank M. Andrews, Sarah B. Elliott, John Lew, PhD, 2015, Effects of dietary oils on the development of gastric ulcers in mares
