Tämä ehkä aavistuksen ällöttävä aine on itse asiassa erittäin hyödyllinen ja jopa elintärkeä – lima!
Lima (lat. mucus) on koostumukseltaan sitkeä orgaaninen aine, jota erittyy sekä kasvi- että eläinsoluista, erityisesti limakalvoilta (lat. mucosa). Biokemiallisesti lima on limaista eritettä (lat. mucin), joka koostuu heterogeenisestä polysakkaridista (hiilihydraatista), joka pystyy imemään vettä ja muodostamaan siten geelimäisen koostumuksensa. Limalla on hyödyllisiä tehtäviä sekä eläinten että kasvien kannalta, joista ehkä merkittävin on sen suojaava ominaisuus.
Liman ainesosat
Eläinten lima
Eläinten lima koostuu pääasiassa glykoproteiineista (proteiineista, joissa on sokerijäämä). Se peittää limakalvojen ja elinten pinnan ja suojaa niitä mekaanisilta, fysikaalisilta ja kemiallisilta vaikutuksilta. Lima suojaa herkkää kudosta erityisesti kulumiselta ja kuivumiselta. Tämän lisäksi ei-toivotut vierasperäiset hiukkaset poistuvat tehokkaasti liman mukana. Tästä on hyötyä mm. silmissä ja hengitysteissä, jotka joutuvat jatkuvasti alttiiksi ilman mukana kulkeutuville vieraille hiukkasille. Nivelrustossa tietyt lima-aineet (glykosaminoglykaanit) tarjoavat elastisuutta ja iskunvaimennusta korkean nesteensitomiskykynsä ansiosta. Lima lisää syljen sitkeyttä ja tekee sulatettavasta ruoasta liukkaampaa.
Erityisen huomionarvoisia ovat liman tehtävät ruoansulatuskanavassa. Mahassa limakalvo suojaa mahalaukun seinämiä mahahapolta. Suolistossa lima muodostaa yhteyden suoliston mikrobiomiin ja osallistuu suolen epiteelin suojaavaan toimintaan. Lisäksi se on passiivinen osa suolistoon liittyvää immuunisäätelyä. Lima helpottaa myös suoliston sisällön kulkeutumista ja imeytymistä.
Kasvien lima
Kasvilima koostuu pääasiassa heteropolysakkarideista (useista erilaisista yksinkertaisista sokerimolekyyleistä koostuvista sokereista). Myös kasvilimalla on useita suojaavia tehtäviä, ja se suojaa mm. erilaisilta vaurioilta. Limaa esiintyy esimerkiksi palkokasvien, jyvien ja yrttien onteloissa. Korkean nesteensitomiskyvyn ansiosta limasta hyötyvät erityisesti kasvien siemenet, sillä sitoutunut vesi on tärkeässä roolissa itämisen kannalta.
Kasviliman hyödyntäminen
Eläinten fytoterapiassa kasveista peräisin olevaa limaa käytetään ensisijaisesti elimistön omien lima-aineiden täydennykseen ja korvaamiseen ruoansulatuksen tukemiseksi.
Kasvilimat voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin:
Vesiliukoinen lima:
- Vaikuttaa paikallisesti ja voi muun muassa vahvistaa immuunijärjestelmää tai imeä itseensä epäpuhtauksia.
Liukenematon lima:
- Tämä erite on erityisen hyödyllistä ruoansulatusprosessin kannalta. Se muodostaa myös suojaavan kerroksen herkille limakalvoille ja säätelee suoliston mikrobiomia. Lisäksi se lisää suolen tilavuutta ja stimuloi siten sen liikehdintää. Lima tehostaa myös elimistön omien eritteiden vaikutusta suoliston sisällön kuljetuksessa ja imeytymisessä.
Pellavansiemenet – Toiminta ja ominaisuudet
Psylliumin lisäksi tunnetuin hevosrehuissa käytetty lima-aine on peräisin pellavansiemenistä (Linum usitatissimum), joista saadaan limaa noin 7 %. Yhdessä veden kanssa pellavansiemenet muodostavat nopeasti paljon limaa ja täyttävät siten useita ravitsemuksellisia tehtäviä. Jos pellavansiementen annetaan turvota vedessä ennen ruokintaa, lima suojaa mahan seinämiä mahahapolta. Monet hevoset hyötyvät pellavansiementen erittämästä suojaavasta limasta, ja erityisen paljon siitä on hyötyä hevosille, jotka stressaantuvat helposti, ovat herkkävatsaisia tai kärsivät ärtyneestä vatsasta. Jos pellavansiementen tuottamaa limaa tarvitaan erityisesti suoliston loppupäässä, niitä voidaan hyvin antaa hevoselle myös kuivana. Ruoansulatuskanavassa oleva vesi saa pellavansiemenet turpoamaan ja muodostamaan limaa. Ummetusvaaraa ei ole, sillä siemenet ovat luonnostaan liukkaita korkean nestepitoisuutensa ansiosta.
Pellavansiementen erittämä lima auttaa myös poistamaan hiekkaa ruoansulatuskanavasta ilman, että samalla pois kulkeutuisi myös tarpeellisia ravintoaineita. Pellavansiemenet voivat sitä vastoin jopa tehostaa raakaproteiinin ja rasvan sulamista.
Toinen pellavansiementen hyödyllinen ominaisuus on niiden sisältämä korkealaatuinen öljy, joka muodostaa siementen koostumuksesta noin 40 %. Pellavaöljyn erikoisominaisuus on sen korkea (n. 50 %) α-linoleenihappopitoisuus. Kyseessä on välttämätön ja monityydyttymätön omega-3-rasvahappo. Omega-3-rasvahapot vaikuttavat positiivisesti ihoon ja hiuksiin, tukevat sarveiskavion joustavuutta ja edistävät hedelmällisyyttä. Näiden ominaisuuksien ansiosta pellavansiemenet ovat ihanteellinen ja jatkuvaan käyttöön sopiva lisä ruokintasuunnitelmaan. Pellavansiemeniä voidaan käyttää hyvin karvanvaihdon aikana. Ne sopivat erinomaisesti herkästä suolistosta kärsiville hevosille, ja niitä voidaan käyttää myös toimivan ruoansulatuksen sekä ihon ja turkin hyvinvoinnin tueksi.
Sallittujen pitoisuuksien huomioiminen
Pellavansiemenet saavat aika ajoin osakseen kielteistä huomiota syanidia sisältävien glykosidien (sokeriyhdisteiden) vuoksi. Näitä määriä säädellään kuitenkin lailla, jonka mukaan pitoisuus ei saa ylittää 250 mg:aa kilossa pellavansiemeniä. Jopa ilman esikuumennusta ja glykosidia pilkkovan ja sinihappoa vapauttavan linamaraasientsyymin denaturaatiota hevosen terveyteen kohdistuva riski on olematon, kunhan sallittuja pitoisuuksia ja rehusuosituksia noudatetaan.
Jauhaminen ja kevyt valssaus eivät ole sama asia
Pellavansiementen sisältämien ravintoaineiden, kuten arvokkaiden omega-3-rasvahappojen, hyödyntämisen mahdollistamiseksi siemenet on jauhettava/murskattava tai valssattava, sillä hevonen ei pysty itse pureskelemaan rikki kaikkia litteitä siemeniä. Jauhamisen ja valssauksen seurauksena pellavansiemenet tai pikemminkin niiden sisältämät rasvahapot reagoivat ilman hapen kanssa (hapettuminen) ja tämä heikentää niiden kestävyyttä merkittävästi.
St. Hippolyt hyödyntääkin pellavansiementen käsittelyssä patentoitua prosessia, jossa koko siemen valssataan kevyesti. Tämä käsittely saa aikaan mikrohalkeamia pellavansiementen kuoriin. Tällä tavoin siemenen kuori suojaa siementä hapettumiselta samalla, kun mikroskooppisen pienet halkeamat mahdollistavat hyödyllisten aineiden turvallisen vapautumisen.
Kirjallisuus:
Meyer, H. & Coenen, M. (2020). Pferdefütterung. Georg Thieme Verlag.
Saastamoinen, M. & Särkijärvi, S. (2020). Effect of linseed (Linum usitatissimum) groats-based mixed feed supplements on diet nutrient digestibility and blood parameters of horses. Animals, 10(2), 272.
Särkijärvi, S., Hyyppä, S. & Saastamoinen, S. (2010). Effect of linseed based feed supplementation on sand excretion in horses. The impact of nutrition on the health and welfare of horses, 128, 269.
