Varsa-aika on uskomatonta! Koet, varsan epävarmat ensiaskeleet sen pitkillä huojuvilla jaloilla, kun se alkaa uskaltautua tutustumaan uuteen suureen maailmaan.
Mutta se on myös haavoittuvaisinta aikaa uuden hevosen elämässä, minkä vuoksi tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota ruokintaan. Sekä varsan, mutta ennen kaikkea tietenkin tamman!
Vastasyntyneen varsan ruokinta tarkoittaa periaatteessa vain sitä, että tammaa ruokitaan oikein ja tasapainoisesti, jotta sillä on parhaat mahdollisuudet siirtää riittävästi ravintoaineita varsalle.
Siinä surullisessa tapauksessa, että joudut kohtaamaan varsan, jonka emä on kuollut, on hyvä tietää varsan perusravinnontarpeet ja luonnollisen rehun saanti. Voit käyttää näitä tietoja myös varmistaaksesi, että varsasi saa parhaan mahdollisen alun elämälleen.
Ternimaito, immuunipuolustus ja vasta-aineet
On tärkeää, että vastasyntynyt varsa saa ternimaitoa tammalta mahdollisimman pian, mieluiten 4 – 6 tunnin kuluessa varsomisesta.
Tällöin ternimaito sisältää runsaasti vasta-aineita, jotka ovat välttämättömiä, jotta varsa voi rakentaa hyvin toimivan immuunijärjestelmän, joka sillä ei ole vielä syntyessä ole.
Saattaa tuntua itsestään selvältä, että tamma siirtää immuunipuolustusjärjestelmän varsalle ennen sen syntymää. Mutta aktiiviset immuunipuolustusaineet eivät pääse siirtymään varsalle, joten varsan on kehitettävä immuunijärjestelmänsä syntymän jälkeen itse.
Suuri 600 kg painava tamma tuottaa noin 1 – 2 litraa ternimaitoa, joten voi olla hyvä ajatus lypsää 1 – 2 dl ja pakastaa sitä seuraavan vuoden mahdollisia haasteita varten.
Tamma tuottaa ternimaitoa tiineyden viimeisen kuukauden aikana, joten on tärkeää, että tammaa pysyy samassa ympäristössä tämän aikaa, sillä muuten sen vasta-aineet eivät sovi ympäristöön, johon varsa syntyy.
Varsan pitäisi juoda ternimaitoa mahdollisimman pian varsomisen jälkeen, mutta jos jokin menee varsomisessa pieleen, voi olla vaikeaa löytää korvaavaa ternimaitoa ja tällöin on hyvä olla varasuunnitelma. Siksi kotona pitäisi olla joko pakastettua edellisen kauden ternimaitoa tai ainakin pitäisi tietää, mistä sitä saa nopeasti.
Varsaan suolisto on suunniteltu hyödyntämään näitä vasta-aineita jopa 16 tunnin ajan syntymän jälkeen, joten vaikka aikaa olisikin kulunut kauemmin, ternimaidosta on hyötyä.
Jos tamma menehtyy kesken varsomisen, on mahdollista lypsää osa ternimaidosta talteen ja antaa se varsalle.
Jos olet epävarma siitä, onko varsa saanut liian vähän ternimaitoa tai liian myöhään, voi eläinlääkäri ottaa varsasta verinäytteen vasta-ainetasojen tarkistamiseksi.
Jos se on liian alhainen, varsalle voidaan suorittaa veriplasmansiirron.
Ternimaidon vasta-aineiden käyttöaika varsassa on rajallinen. Jo kolmen (3) viikon kuluttua taso on puolittunut ja neljän (4) kuukauden kuluttua ne on lähes nollassa. Tämä tarkoittaa, että varsan on aloitettava nopeasti oma vasta-aineiden tuotanto, jotta sen immuunijärjestelmä toimisi hyvin.
Ternimaidon tehtävänä on myös antaa varsalle riittävästi energiaa, jotta se selviytyy ensimmäisistä päivistä. Varsalla on syntyessään energiavarastoja vain ensimmäisiksi 4 – 6 tunniksi. Energiaa kuluu myös paljon siihen, että varsa alkaa kantaa omaa painoaan ja hengittää itsenäisesti.
Onneksi voit tukea varsan hyvää ternimaitoa varmistamalla, että tamman ruokinta on tasapainossa sen tarpeiden mukaisesti.
Useat tutkimukset ovat esimerkiksi osoittaneet, että jos tamma saa paljon viljaa/tärkkelystä tai huonoa karkearehua, jossa on korkea home- ja toksiinipitoisuus, ternimaidon vasta-ainepitoisuus on huomattavasti alhaisempi.
Myös seleenin puute tamman rehussa vaikuttaa negatiivisesti ternimaidon vasta-ainetasoon.
Lisäksi varsoilla on syntyessään puute tärkeistä A- ja E-vitamiineista, koska ne eivät immuunipuolustusaineiden tavoin pääse kulkeutumaan istukan läpi. Jos tamman rehu sisältää kuitenkin riittävästi A- ja E-vitamiinia, ne konsentroituvat ternimaitoon, jolloin varsalla on entistä paremmat edellytykset selviytyä ensimmäisistä elinpäivistä.
Maidon saanti
Alle viikon ikäiset varsat imevät yleensä 2 – 3 kertaa tai useammin tunnissa, ja kukin imetyskerta kestää noin 2 minuuttia.
Nuorten varsojen aineenvaihdunta on nopeaa ja niiden energiavarastot ovat pienet (pääasiassa maksassa), joten niiden on imettävä usein, jotta elimistön rajalliset energiavarastot eivät kuluisi.
Normaalisti varsa kuluttaa 15 % ruumiinpainostaan ensimmäisen elinvuorokauden aikana, mikä vastaa noin 8 litraa maitoa 50 kiloa painavalta varsalta. Ensimmäisen elinviikon loppuun mennessä sama varsa käyttää jo noin 12 – 15 litraa maitoa päivässä.
Imemiskerrat vähenevät tunnissa, mitä vanhemmaksi varsa tulee.
Jos varsa ei jostain syystä saa tamman maitoa, voidaan se korvata tammanmaidonkorvikkeella ja akuuteissa hätätilanteissa lehmänmaidolla (2 % rasvaa), johon on lisätty glukoosia (dekstroosia). Glukoosi ei saa olla juurikas- tai ruokosokeria, koska varsalla ei ole entsyymejä sakkaroosin hajottamiseen.
Kasvuvauhti
Varsa kasvaa nopeasti ensimmäisinä päivinä ja voi kaksinkertaistaa syntymäpainonsa kuukauden ikäisenä. Tämä tarkoittaa, että varsan, jonka syntymäpaino on 50 kg, paino kasvaa noin 1,7 kg päivässä.
Painonnousu hidastuu, mitä vanhemmaksi varsa tulee, mutta yleensä se lisääntyy jälleen seuraavana keväänä. Siksi ei ole harvinaista, että varsa tai nuori hevonen kasvaa vaiheittain huolimatta siitä, että sillä on vapaa pääsy hyviin rehuun.
Väkirehuruokinta
Tavallisesti varsat alkavat kiinnostua muusta rehusta kuin tamman maidosta kahden päivän ikäisinä ja alkavat maistella tamman rehua matkimalla tamman syömiskäyttäytymistä.
Vasta noin kolmen viikon ikäisenä varsa alkaa sulattaa kiinteää ruokaa, mutta paksusuolen mikrofloora on täysin kehittynyt vasta 3 – 4 kuukauden ikäisenä.
Tämä tarkoittaa sitä, että jos varsa jää orvoksi ennen 2 kuukauden ikää, sen tulisi saada suurin osa ravinnostaan edelleenkin tammanmaidon tai tammanmaidon korvikkeen muodossa.
Mitä nuoremmasta varsasta on kyse, sitä suurempi hyöty on siitä, että varsalle löydetään keinoemo verrattuna pulloruokintaan. Keinoemo tarjoaa varsalle monia etuja, sillä se on aina varsan käytettävissä ja opettaa varsalle, kuinka olla hevonen.
Suoliston mikrobiomi
Sen lisäksi, että varsa syntyy ilman vasta-aineita, sillä on myös steriili suolisto. Tämä tarkoittaa, että osa tärkeistä mikro-organismeista, jotka muodostavat varsan suolistomikrobiston perustan, ei ole vielä toimintakykyisiä.
Nykyään tiedämme, että suolistomikrobiomi, joka aiemmin tunnettiin nimellä suolistofloora tai mikrofloora, osallistuu hevosen immuunijärjestelmän, aineenvaihdunan, hermoston ja hormonaaliseen järjestelmän toimintaan. Siksi on erittäin tärkeää, että suolistomikrobiomi kehittyy alusta alkaen oikein, sillä sitä on vaikea muuttaa suuremmissa määrin myöhemmin hevosen elämässä.
Varsa syö yleensä emonsa lantaa ensimmäisellä elinkaudellaan kehittäessään suolistomikrobiomia.
Siksi on tärkeää keskittyä varmistamaan, että tamman suolistomikrobiomi on paras mahdollinen, jotta sen hyödyt saadaan siirrettyä varsalle.
Erilaisilla hiivaviljelmillä yhdistettynä kuitujen ja yrttien suureen monimuotoisuuteen on osoitettu olevan erityisen suotuisia vaikutuksia tässä.
Voit tukea varsaasi suoraan antamalla sen syödä monipuolisesti erilaisia ruohoja ja yrttejä, jotta suolistomikrobiomi saa rakentua kunnolla. Kun varsa osoittaa ensimmäistä kertaa kiinnostusta rehua kohtaan, on hyvä antaa sen maistaa rehun ainesosia, näin alkaa suolistomikrobiomin kehittyminen.
Jälleen kerran heinät, yrtit, nukleotidit, funktionaaliset hiilihydraatit ja lyhyet peptidit ovat tehokkaita tähän tarkoitukseen.
Fohlengold LifeStart on suunniteltu erityisesti auttamaan vasta syntynyttä varsaa tässä.
Jos tarvitset apua nuoren varsasi ruokinnassa, ota meihin suoraan yhteyttä tai täytä verkkosivulla oleva ruokintasuunnitelmalomake, niin otamme sinuun yhteyttä viikon kuluessa.
Lähteet
Den Store Foderborg af Nanna Luthersson, 2004, 1 udgave, 1 oplag
Equine Applied and Clinical nutrition, 2013
